Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Esa Tuovinen Työvoiman saannissa on etsikkoaika – ukrainalaisia tarvitaan työmarkkinoille

Suomeen on tullut 34 000 sotaa paenneita ukrainalaisia. Tämä vastaa suomalaisen keskikokoisen kaupungin asukaslukua. Savonlinnan asukasluku on noin 33 000.

Äiti Venäjän hyökkäys veljeskansaansa kohtaan on kestänyt jo 6 kuukautta. Eikä loppua näy tälle sodalle.

Samalla Venäjä on saattanut EU-maiden energiatuotannon kriisiin.

Eurooppa on kaukana energiaomavaraisuudesta. Ydinvoimalat on ajettua alas ja energian tuotanto on pitkälti perustunut Merkelin aikana luodulle energiapolitiikalle. Ostetaan Venäjältä maakaasua ja tehdään sillä sähköä.

Vaikka Suomi ei olekaan niin riippuvainen Venäjältä tuodusta energiasta kuin muu Eurooppa, kurimus koettelee meitä tulevana talvena. Monet taloudet, joilla lämmitysmuotona on suorasähkö, tulevat kärsimään todella suurista sähkölaskuista. Sähkölämmitteisten talojen vakuusarvo on käytännössä nolla.

Työvoimapula on energiakriisistä huolimatta Suomessa tosiasia. Tämä näkyy erityisesti hoiva-alueilla. Tähän voisi osaltaan olla helpotusta, jos sotaa paenneita kohdellaan hyvin ja heidät kotoutetaan mahdollisimman nopeasti suomalaiseen yhteiskuntaan.

Sotaa paenneiden perheiden lapset pitäisi saada normaaliin opetukseen ja aikuisväestön kielellisiä taitoja pitäisi parantaa pikaisesti.

Työvoimapulaa ei voida ratkaista suomalaisten syntyvyyden nostamisella, koska useita vuosia on oltu alle 50 000 syntyneen määrässä.

Suomen hyvinvointialueet huutaa koko ajan hoivahenkilökunnan pulaa. Myös moni muu ala kaipaa tällä hetkellä työvoimaa. Meillä on etsikkoaika saada ukrainalaiset hyvät perustaidot omaavat henkilöt integroitua osaksi yhteiskuntaa. Heistä taatusti on apuja muuhunkin kuin marjatiloille kesätyövoimaksi.

Ruotsin on 2,6 miljoonaa asukasta tai juuriltaan muualta muuttaneita. Ruotsi on oikeasti hyötynyt sinne muuttaneista, vaikka heillä on myös monia lieveilmiöitä rikollisuuden kasvun myötä. Osaltaan myös ruotsalaisen urheilun menestys on johtunut ulkomaan avuista.

Ruotsin brutto kansan tuote (BKT) kasvu 2020-luvulla on kuitenkin merkittävästi parempi kuin Suomessa. Tämä johtuu ihan yksinkertaisesti siitä, kun työpanos Suomessa vuosittain on 0,2 yksikköä negatiivinen ja Ruotsissa vastaavasti 0,9 yksikköä positiivinen.

Työvoiman määrä on siis samassa suhteessa Ruotsissa kasvava. Meillä Suomessa se vähenee.

Suomalaisen koulutusjärjestelmän on syytä ottaa sotaa paenneiden perheiden lapset normaaliin opetukseen ja aikuisväestön kielellisiä taitoja on parannettava pikaisesti. Tällä tavoin voimme paikata muutaman vuoden sisällä työvoiman määrää. Tämä varmasti myös auttaa hoiva-alan henkilöstöpulaan.

Hoitajamitoituksesta voin sanoa. Toin tämän kyllä esille jo silloin, kun hoitajamitoituksesta keskusteltiin ja ministeri Kiuru ajoi hoitajamitoituksen läpi. Jo silloin oli nähtävillä, että Suomessa ei yksinkertaisesti pystytä kouluttamaan niin paljon uutta hoiva-alan henkilökuntaa. Merkittävä osa henkilöstöstä samalla eläköityy tai poistuu muutoin vain työvoimasta.

Silloin ministeriössä esitettiin lukuja, ettei tarvita kuin 4400 sairaanhoitajaa, niin mitoitus on kohdallaan. Ei haluttu ymmärtää sitä, että Suomessa sairaanhoitajia koulutetaan vuodessa vain 3000 henkilöä ja lähihoitajia noin 11000. Tuo määrä vastaa suurin piirtein normaalia eläköitymistä ja alalta poistumista.

Sanottiin, että tämä saadaan kuntoon, kun koulutetaan muilta aloilta väkeä hoivapuolelle ja lisätään heille palkkaa. Meistä varmasti jokainen tietää, että hoivatyö on pitkälti kolmivuorotyötä ja vaatii todella mielen lujuutta palvella päivästä päivään iloisella mielellä.

Siitä 50 000 ikäluokasta on hyvin vaikea löytää alalle sitoutuneita henkilöitä. Kolmannes koulutetaan ikäluokasta jo nyt alalle.

Kuntatalous saattaa tästä selvitä, mutta hyvinvointialueet tulevat olemaan isossa kriisissä.

Kirjoittaja on kaupunginvaltuutettu (kok.).