Omavaraisuudesta puhutaan Ukrainan sodan syttymisen jälkeen aivan uusilla äänenpainoilla. Puhe siitä, että Suomessa ei olisi tarvetta maanviljelylle, tai että sen tukeminen olisi turhaa, on käytännössä loppunut. Kun Euroopan yhteen vilja-aittaan on hyökätty, enää ei voi luottaa siihen, että maailmalla riittää ruokaa meille asti.
Suuri huoli onkin siitä, että tuottajat jaksavat tehdä työtään. Tiloilla kamppaillaan kasvavien kustannusten kanssa, vaikka esimerkiksi viljan hinta onkin noussut. Lannoitteiden ja polttoaineiden hinnat ovat nousseet vielä nopeammin. Kun maatalouden tukien saajien nimiä ja tukisummia julkaistaan, joku aina kysyy, mihin tuki menee. Se menee käytännössä juuri polttoaineisiin ja lannoitteisiin, eikä edes riitä. Tuki on välttämätön, että Suomessa on tuotantoa ja että ruoan hinta ei nouse kuluttajan kannalta kestämättömäksi.
Suomalainen ruoantuotanto ei ole kiinni vain siitä, että joku vielä jaksaa viljellä. Kasvintuotannossa tarvitaan myös lajikkeet, jotka menestyvät näissä olosuhteissa. Suomalainen kasvukausi poikkeaa maailman vilja-aittojen kasvuolosuhteista. Meillä kesä ja kasvukausi on lyhyt, mutta intensiivinen. Kun on valoisaa, valoa riittää lähes ympäri vuorokauden. Suomalaiset olosuhteet kasvattavat muun muassa yrtteihin ja marjoihin poikkeuksellisen paljon makua.
Oleellista on, että käytössä on täkäläisiin olosuhteisiin jalostettuja lajikkeita (WL 11.8.2022). Uusien lajikkeiden kehittäminen on hidasta ja pitkäjänteistä työtä. Ennen kuin uusi lajike saadaan viljelyyn asti, voi siihen mennä kymmenenkin vuotta. Lisähaasteen jalostustyölle tuo ilmastonmuutos. Uusien lajikkeiden on pärjättävä todennäköisesti kuivemmassa ja niiden on kestettävä tuholaisia, joita pelloilla ei vielä välttämättä edes näy. Jalostuksella haetaan myös entistä parempia ominaisuuksia. Tavoitteena voi olla esimerkiksi parempi satoisuus tai korkeampi proteiinipitoisuus.
Geenimanipulaatio on EU:n alueella kielletty. Jalostaminen on periaatteessa aina geenien manipulointia, kun etsitään parhaita mahdollisia yhdistelmiä. Jalostajat toivovat, että niin sanottujen geenisaksien käyttö hyväksyttäisiin. Silloin kasvien perimää ei manipuloida tuomalla kasviin kokonaan toisen lajin geenejä, vaan jalostusta voisi tehdä täsmällisemmin ja nopeammin saman lajin sisällä. Kuulostaa järkevältä toiveelta.