Mielipide | Terve Ryynänen! Sinun innoittaman toljailin hongikossa ja nyt minulla on pari kysymystä

Sinä et tunne minua, mutta sillä ei ole tämän jutun kannalta mitään merkitystä. Voinhan kyllä sanoa nimeni, Joose Aitapaalu.

Asia on niin, että luettuani jutun ulkoilustasi Kankunharjulla, minulle tuli vastustamaton halu nähdä paikka. Olin kyllä ajanut siitä ohi sen seitsemän kertaa, mutta nyt haluisin kulkea jalanjälkiäsi.

Toljailin hongikossa. Komeat ovat petäjät. Maallikon silmällä arvioituna vähintään 200-vuotiaita. En kyllä tiedä kaupunkialueelta toista niin komeaa petäjikköä.

Aluetta ollaan kaavoittamassa. Löysin oranssit viittakepit. Taas maallikon silmällä kaava-alue on noin puolet harjualueesta. Lähiasukas tiesi lisäksi, että harjun kallion laesta aiotaan niistää kolme metriä paksu siivu.

Kaavaluonnoksesta luin sitten, että paikalle aiotun koulun rakentamisen yhteydessä otetaan huomioon alueen luontoarvot!? Miten? Tuhoamalla ne?

Onko Suomi koskaan ollut niin rikas kuin nyt? Silti valitetaan, että vanhan korjaaminen ei kannata.

Vielä kuulisin ajatuksiasi parista edelliseen liittyvästä jutusta. Toki arvostan suuresti myös rouva Ryynäsen painavaa viimeisen sanan totuutta.

Ensiksi: onko Suomi koskaan ollut niin rikas kuin nyt? Silti valitetaan, että vanhan korjaaminen ei kannata. Hajotetaan pois ja tehdään uusi, jota korjataan kymmenen vuoden välein, kuten esimerkiksi kirjaston kanssa on käynyt. (Joko sairaalan ei kun hyvinvointikeskuksen korjaussuunnitelmat on tehty?)

Eikä niitä vanhoja kouluja ole edes pommitettu, ehjät ulkokuoret. Keski-Eurooppa pommitettiin aikoinaan nuuskaksi, korjattiin sitten entiseen kuosiin eikä valitettu kalleudesta.

Toiseksi: ketä varten tässä rakennellaan? Uhraus lapsiin (tulevaisuus) ei ole koskaan liian kallista.

Jos rakennamme tiloja ja opetussuunnitelmaa niin kutsuttua digiloikkaa varten, kannattaa tutustua kolminkertaisen tohtorin Aino Saarisen tutkimustuloksiin Pisa-tulosten romahtamisen syistä (Suomen Kuvalehti no. 28):

”Mitä enemmän oppimiseen käytettiin digilaitteita sitä heikompia oppimistulokset olivat kaikilla Pisa-testien osa-alueilla: matematiikassa, luonnontieteissä, lukemisessa ja yhteistyöhön perustuvassa ongelmanratkaisussa.”

Mitä tästä pitäisi päätellä?

Sorry, niin kuin ruotsalainen sanoo, tuli vähän sotkuinen juttu, mutta eihän tämä mikään Parnasso-artikkeli ole.

PS. Oletko huomannut median (vallan vahtikoira) kirjoituksia aiheesta?