Kati Soininen Hai olisi hauska lisä Huruslahden eläimistöön

Haminassa paikalliselle venerannalle viime viikon perjantaina noussut mursu nousi uutisaiheeksi myös viime päivinä Warkauden Lehdessä.

Keskiviikkoaamuna saatiin suru-uutisia, kun Korkeasaaresta tiedotettiin mursun menehtyneen. Eläintä oli yritetty siirtää villieläinsairaalaan kuntoutumaan, mutta sen voimat ehtyivät matkalla.

Mursu oli melko kaukana kotoaan, sillä se oli todennäköisesti tullut Suomeen aina Huippuvuorilta saakka.

Mursun vielä liikuskellessa pitkin etelärannikkoa viranomaisten ja asiantuntijoiden viesti kansalaisille oli, että eläimen tulee antaa olla rauhassa.

Merinisäkkäitä tutkineen erityisasiantuntija Olli Loisan mukaan suurin riski mursun selviytymiselle on ihminen. Loisa neuvoi kiinnostuneita pysymään eläimestä hyvän etäisyyden päässä.

Samaa sanomaa on muistutettu mieliin meille Saimaan rannalla asuville ikiomaa hyljettämme koskien.

WWF vetoaa vuosittain Saimaalla liikkujiin, että rantakivillä pötköttäviin norppiin pidetään kiikarointietäisyys. Norpalle tärkeä karvanvaihto voi häiriintyä, ja eläin stressaantua, jos se joutuu sukeltamaan veteen liian usein ihmisen aiheuttaman häiriön vuoksi.

Varkaudessa on muutaman viime vuoden aikana päästy tekemään norppahavaintoja lähes joka talvi. 2000-luvun alkupuolella oli monien vuosien tauko, jonka aikana norppia ei näkynyt.

Suojelubiologi Lauri Liukkonen Metsähallituksesta arvioi Warkauden Lehdessä 25.3.2022, että Siitinselällä nähty yksilö voi olla nuori norppa, joka saattaa liikkua pitkiäkin matkoja, useita kymmeniä kilometrejä. No, matkan pituus on suhteellista, mursulle kymmenen kilometriä olisi vain lyhyt taival.

Saimaan kanavan liikenteen on toivottu taas vilkastuvan, ja miksei se sopisi reitiksi myös ilmastopakolaisiksi joutuneille mereneläville, kuten haikaloille.

Itämerellä on jo nyt tavattu useita eri hailajeja. Olisipa jännä päästä otsikoimaan Huruslahdella uivasta valkohaista, ja jos vielä valokuvaan saisi tallennettua vedestä nousevan evän. Pitkällä putkella toki, ettei eläin häiriintyisi omissa haipuuhissaan. Siinä olisi mursun veroinen pelastus uutisköyhiin heinäkuun päiviin.

Hait voisivat olla kovasti hyödyksi muutenkin.

Teräsvatsaiset valkohait syövät paitsi rauskuja ja pyöriäisiä, myös ihmisten mereen heittämiä peltitölkkejä ja autonrenkaita. Ehkä ne voisivat osallistua myös särkikannan harventamiseen.

Saimaan kanava on aiemminkin toiminut tulokkaiden porttina. Siellä tehtiin 20 vuotta sitten ensimmäiset havainnot hyytelösammaleläimestä. Sen uskotaan kulkeutuneen Pohjois-Amerikasta Eurooppaan rahtilaivojen mukana.

Warkauden Lehdessä kerrottiin 21.9.2020 Aila-myrskyn heittäneen satoja hyytelösammaleläimiä rantaan Leppävirran Konnuslahdessa.

Helsingin Luonnontieteellisen museon arvokkain näyte on stellerinmerilehmän luuranko. Nykytutkimuksen mukaan todennäköisin syy stellerinmerilehmän sukupuuttoon oli, että metsästäjät surmasivat niitä lajin lisääntymiskykyä nopeammin. Suurikokoinen sireenieläin eli pohjoisen Tyynenmeren alueella, kunnes kuoli pois vuoteen 1768 mennessä.

Siihen maailmanaikaan eivät vielä viranomaiset ja asiantuntijat osanneet kertoa ihmisille, että parempi olisi antaa tuonkin eläimen olla rauhassa.