Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Mielipide | Ei kannata rikkoa rantareittejä, joita voivat kulkea paikalliset ja matkailijat

Kankunharjun Multniemen puistossa voi nyt käydä paikan päällä katsomassa, minkä verran puistoa ollaan varaamassa koulun, liikuntakentän ja pysäköintialueen tarpeisiin. Alue on merkitty punaisilla kepeillä. Kaavoittajan mukaan korkeimmat kohdat pitää rakentamisen vuoksi madaltaa kolme metriä.

Kukin voi itse metsässä käymällä vertailla omia havaintojaan kartan ja havainnekuvan luomaan mielikuvaan alueen laajuudesta ja muutoksen vaikuttavuudesta.

Adressiin kerättiin nimiä sekä netissä että neljässä paikassa Varkaudessa. Kaikki adressivaiheen alkuperäiset nimilistat on liitetty asemakaavaprosessin aineistoon ja löytyvät tarvittaessa. On tarpeen edelleen painottaa, että mielipiteessämme emme ota kantaa koulun tarpeellisuuteen, vain sen sijoittamiseen puistoalueelle.

Yksi tapa ajatella lapsia ja tulevia sukupolvia on katsoa tulevaisuuteen – pitemmälle kuin 10 tai 20 vuoden päähän. Emme voi sulkea silmiämme siltä tosiasialta, että luontokato, ilmanstonmuutos ja biodiversiteetin heikkeneminen ovat jo tätä hetkeä.

Maaperän muokkaaminen ja rakentaminen rasittavat luontoa ja vaikutukset ovat pitkäaikaisia ja peruuttamattomia. Suomessa metsien kasvu ei enää riitä kompensoimaan muuta maankäyttöä.

EU:ssa ollaan laatimassa ennallistamisvelvoitetta, jonka mukaan jokaista kaadettua puuta kohden tulee istuttaa uusi puu ja kaupunkien viheralueita pitää lisätä kolme prosenttia vuoteen 2040 mennessä ja viisi prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Tämä asia koskee myös meitä.

”Tulevaisuuden luontopositiiviseen kaupunkisuunnitteluun liittyy keskeisenä kaupunkiluonnon suunnitelmallinen ja kriittinen tarkastelu luontopositiivisesta näkökulmasta. … Kaupunkien maankäytön, rakentamisen ja asumisen periaatteita on uudistettava vastaamaan luontopositiivisesti nykyhaasteisiin, jotta kaupunkiluonnon monimuotoisuus turvataan myös tuleville sukupolville.” (Vihreä infrastruktuuri osaksi kaupunkien suunnittelua, HS, 22.5.2022).

On mielekästä, että käytössä olevien koulujen käyttöaste on korkea.

Monet Euroopan kaupungit ovat ryhtyneet laajamittaiseen puiden ja metsän lisäämiseen kaupunkiympäristössä. Kuljemmeko me päättäväisesti toiseen suuntaan?

On selvää, että lapset tarvitsevat hyvän koulun. Erkki Aalin ehdotus kuljettaa Puurtilan ja Luttilan lapset uudenveroiseksi saneerattavaan Könönpellon kouluun on mielestämme ekologisesti ja kustannuksiltaan kestävin vaihtoehto.

On vaikea ajatella, että muutaman kilometrin bussimatka olisi kynnyskysymys, etenkin jos sitä vertaa haja-asutusalueilla asuvien lasten koulumatkoihin.

Jos koulu lopulta rakennettaisiin Kankunharjun puistometsään, tulee ottaa huomioon paikan erityislaatuisuus. Tämän tulee vaikuttaa maankäytössä ja rakentamiseen valituissa ratkaisuissa. Rakentaminen puistometsään edellyttää paikan arvostamista ja hienovaraisuutta.

Ei ole mitään mieltä pilata arvokasta ympäristöä vaan tehdä kaikki voitava paikan luonteen ja hengen säilyttämiseksi. Ollanko tähän valmiit panostamaan myös taloudellisesti? Maan pinnanmuodot tulisi säilyttää mahdollisimman alkuperäisinä ja puu kaadettaisiin vain kun se on välttämätöntä.

Tavoitteeksi soisi asetettavan, että koulurakennus, piha, kulkuväylät ja paikoitusalue mukautuisivat pehmeästi maastoon ja metsäympäristöön. Piha olisi kaunis ja viihtyisä ajattelemista ja toimintaa, yhtä lailla kuin rauhoittumista tukeva puisto.

Koulun rakentamisen ja käytön hiilijäljet olisivat 0 ja sillä olisi Joutsenmerkki. Koulun koko toiminta rakentuisi kestävän kehityksen periaatteille.

Kouluprosessissa on tärkeää tehdä suunnitelma myös käytöstä pois siirtyville Luttilan ja Puurtilan koulurakennuksille. Soveltuisivatko vanhat koulut esimerkiksi yhteisöllisiksi asuintaloiksi tai lomaosakkeiksi? Voisiko rakennusten luokkahuoneet muuttaa asunnoiksi? Voisiko koulun keittiön, pesutilat sekä muut yhteiset tilat kunnostaa asukkaiden käyttöön sopivaksi?

Koulurakennusten ympärillä on tilaa kasvimaille, puutarhalle ja liikuntapaikoille. Täydellinen elinympäristö. Muutto suurista kaupungeista pois tai kakkosasunnon hankkiminen pieneltä paikkakunnalta on lisääntynyt. Erilaiset, yllättävätkin asumismuodot ja -ympäristöt voivat enenevässä määrin herättää kiinnostusta.

Rannat ovat – mitä luonnonmukaisempia, sitä parempi – arvokkaita ekosysteemejä. Niitä tulee vaalia. Ei kannata rikkoa olemassaolevia ehjiä rantareittejä, joita voivat kulkea sekä paikalliset että matkailijat.

Puurtilan ja Taipaleen kaavapaineisiin liittyen hyvä esimerkki on koko Kommilan – Luttilan rantaväylä. Alueella toimii loistavasti kaikkien käytössä olevan varsin kevyesti hoidetun virkistysalueen ja rannan tuntumassa asumisen yhteys. Omarantaisia tontteja ei ole.

Rantapoluilla kulkee pyöräilijöitä ja kävelijöitä, koiria ja kaiken ikäisiä ihmisiä. Rantaan voi vapaasti hipsiä kylpytakissa.

Miksi taajama-alueella pitäisi omistaa ranta? Jaettu ranta on moninkertainen ilo.