Nina Holopainen Hyvinvointia leveämmillä hartioilla – sote ei ole lähdössä minnekään

Suomalaiset kunnat elävät historiallista vuotta, yhden aikakauden loppua: 1.1.2023 niiden rinnalla julkisten palveluiden kentässä toimintansa aloittavat hyvinvointialueet. Vuosien ja melkein vuosikymmenten merkittävin yhteiskunnallinen uudistus saatiin sittenkin maaliin ja sosiaali- ja terveyspalvelut vahvemmille hartioille eli maakuntien vastuulle.

Myös Varkauden kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pelastustoimen henkilöstön uutena työnantajana aloittaa vuoden alussa Pohjois-Savon hyvinvointialue. Kaupungin palvelukseen jäävän henkilöstön määrä puolittuu kun sosiaali- ja terveystoimen kollegoiden lisäksi myös ruoka- ja puhtauspalveluiden henkilöstön työnantaja vaihtuu.

Muutosta ennakoitaessa on puheenparressa viljelty sellaisia dramaattisia ja suorastaan surkuhupaisia sanankäänteitä kuten ”sote lähtee”, ”soten jälkeen ” tai ”jäljelle jäävä organisaatio”. Hetkinen!

Eiväthän sote tai tukipalvelut tai niiden henkilöstö suinkaan ole minnekään lähdössä. He jäävät tismalleen samoille sijoilleen: palvelemaan meitä varkautelaisia eli tuottamaan hyvinvointia kuntalaisten ja asiakkaiden arkeen.

Sote tai tukipalvelujen henkilöstö jää tismalleen samoille sijoilleen tuottamaan hyvinvointia kuntalaisten arkeen.

Lastenkin aikuistuessa yhdestä pesästä muutetaan ajan saatossa useampaan uuteen kotiin ja huusholliin mutta perheen keskinäinen yhteys säilyy. Niin myös kaupungin, hyvinvointialueen ja muiden toimijoiden yhteistyö vain muuttaa muotoaan ja jalostuu verkostomaiseksi kumppanuudeksi, joka kantaa hedelmää varkautelaisten hyvinvoinnin ja elinvoiman hyväksi.

Ero- ja lähtöpuheiden tai jäähyväisten sijaan meidän pitääkin ryhtyä vahvistamaan tulevia yhteistyön foorumeita, rakenteita ja muotoja. Se kaikki, mitä alkaneena vuonna voimme tehdä tulevan yhteistyön hyväksi, sataa varkautelaisten laariin myös tulevina vuosina.

Kaikki jatkuu siis ennallaan – mutta ei kuitenkaan. Nykyinen kaupunkiorganisaation sisäinen, toimialojen välinen yhteistyö vaihtuu tarpeeksi verkostoitua yhä vahvemmin paitsi julkisen sektorin sisällä, myös sen ulkopuolisten toimijoiden kanssa, kurottaa yli organisaatiorajojen kohti kaupunkiyhteisöä.

Kiristyvän talouden ja nopeatahtisessa muutoksessa olevan toimintaympäristön myötä kuntalaisten arkeen ja arjen palveluiden kehittämiseen liittyvät haasteet ovat muuttuneet yhä monimutkaisemmiksi.

Joudumme tunnustamaan, ettei kaupunkiorganisaatio tai edes julkinen sektori yksin niitä ratkaise, vaan tarvitsemme kumppanuutta myös yritysten, järjestöjen ja kuntalaisten, palveluiden käyttäjien ja asiakkaiden, kanssa. Tarvitsemme kokemusasiantuntemusta ammattiosaamisemme rinnalle.

Asiakkaiden uusi, keskeinen rooli palveluiden kehittämisen keskiössä vaatii meiltä julkisen sektorin työntekijöiltä ennen kaikkea rohkeutta ja uskallusta, riippumatta siitä, mikä tai kuka on työnantajamme. Uusi lähtökohtaa haastaa myös osaamisemme ja johtamisen.

Ammattiosaaminen on edelleen tärkeää, mutta sen lisäksi uusi aika vaatii meiltä kykyä toimia verkostoissa, osallistaa kuntalaisia ja asiakkaita, kehittää, tuottaa ja arvioida palveluita yhdessä heidän kanssaan ja viestiä innostavasti ja vaikuttavasti. Perinteisen, organisaation sisäisen johtamisen rinnalla mitataan kykyä johtaa verkostoja ja kumppanuuksia, yhdistellä osaajia ja tekijöitä ennakkoluulottomasti.

Kun kaupunkiyhteisön eli kuntaorganisaation ja kuntalaisten, yhteinen ymmärrys palvelutarpeista ja taloudellisista reunaehdoista kasvaa ja kehitämme ja jopa tuotamme palveluita ja hyvinvointia yhdessä, jaamme myös vastuun Varkaudesta, sen kehityksestä ja tulevaisuudesta leveämmillä hartioilla.

Kirjoittaja on FM, väitöskirjatutkija ja Varkauden kaupungin henkilöstöjohtaja.