Petri Nieminen | Varkauden Ämmäkoski voi olla muillekin malliesimerkki

EU-komissio antoi reilut kolme vuotta sitten jäsenmailleen palautetta vesipuitedirektiivin (VPD) täytäntöönpanon edistymisestä. Komissio antoi myös suosituksia, kuinka vesienhoito- ja tulvariskien hallinnan suunnitelmia tulisi kehittää.

Yksi keskeinen palaute oli, että Suomen tulisi tarkistaa kaikkien vesivoimalaitosten luvat, jotta vesipuitedirektiivin ympäristötavoitteet toteutuisivat erityisesti ympäristövirtaaman, kalateiden ja muiden haittoja lieventävien toimenpiteiden osalta.

Varkaudessa tullaan näillä näkymin toteuttamaan tämän vuoden aikana virtavesiluonnon ennallistamishanke, jossa ympäristövirtaamaa tullaan käsittääkseni soveltamaan Suomessa aiemmin ennennäkemättömässä mittakaavassa.

Itä-Suomen aluehallintovirasto myönsi Varkauden kaupungille pari viikkoa sitten luvan luonnonmukaisen ohitusuoman ja kalatien rakentamiseen Unnukan ja Haukiveden väliseen Ämmäkoskeen. Lupa ei tosin vielä ole lainvoimainen, koska valitusaikaa on 2. toukokuuta saakka.

Alueelle on tarkoitus rakentaa pohjapato ja noin 170 metriä pitkä ja noin 10 metriä leveä luonnonkoskimainen ohitusuoma, johon on tarkoitus muodostaa keskimäärin noin 10 kuutiota sekunnissa ympäristövirtaama. Se on suuri vesimäärä. Verrokkina esimerkiksi Vantaanjoen keskivirtaama on joen suulla noin 16 kuutiota sekunnissa ja Juojärven reitin keskivirtaama Heinäveden Palokissa noin 20 kuutiota sekunnissa.

Nostan hattua Stora Ensolle tässä asiassa.

Tällä hetkellä Varkauden kohdalla kulkevasta noin 130 m3/s keskivirtaamasta valtaosa ohjataan voimakanavan ja Stora Enson voimalaitoksen (entisen Huruskosken) kautta Huruslahteen, ja lopulta Pirttivirran kautta Haukiveteen. Unnukan vedenpintaa säännöstellään voimalaitoksen lisäksi Ämmäkosken säännöstelypadolla, jonka yhteydessä olevan teknisen kalatien läpi vettä juoksutetaan tällä hetkellä vähintään 0,25 kuutiota sekunnissa. Viereistä Kämärinkosken luonnonmukaista kalatietä pitkin vettä tulee juoksuttaa vähintään 0,4 kuutiota sekunnissa.

Kaupungin halki virtaavien vesien järjestelyllä on pyritty yhteensovittamaan eri tarpeita. Säännöstely turvaa vesiliikenteen olosuhteita, voimakanavan kautta virtaava vesi tuottaa sähköä Stora Enso Oyj:n tehtaan tarpeisiin ja sen kautta kulkeva vesimäärä parantaa myös aikanaan teollisuuden kuormittaman Huruslahden veden laatua. Ämmäkosken ja Kämärinkosken kalateillä on puolestaan yritetty turvata virtavesiluonnon elinolosuhteita. Nykytiedon valossa on kuitenkin selvää, että viimeksi mainitussa ei ole riittävällä tavalla onnistuttu, sillä esimerkiksi uhanalaisten lohikalojen elinkierto ei Ämmäkoskessa nykyisellään onnistu.

Tarkasteltaessa vesivarojen ja -ympäristön käyttöä, on vesien- ja luonnonsuojelulla alkanut olemaan entistä vahvempi painoarvo ja merkitys siinä, millaisen toiminnan katsotaan olevan hyväksyttävää ja yhteiskunnallisesti, taloudellisesti sekä ekologisesti kestävää.

Suunta on oikea, kun vesistöjen säännöstelykäytäntöjä pyritään kehittämään siten, että luontoarvoiltaan merkittävissä kohteissa yhteensovitetaan vaelluskalojen ja muun virtavesiluonnon elinvaatimuksia ja vesivoimatuotantoa aiempaa paremmin.

Tähän saakka erilaiset kalatieratkaisut vesivoimalaitosten yhteydessä on Suomessa toteutettu melko usein siten, että niihin syötetään vettä varsin vähän (esimerkiksi alle 1 m3/s) ja mahdollisesti vain osan aikaa vuodesta. Tällöin ei mahdollisteta virtavesiekosysteemin toiminnan kannalta riittäviä edellytyksiä.

Ympäristövirtaamalla toteutettava Ämmäkosken hanke luo arviolta noin 0,7 hehtaaria uutta koskipinta-alaa. Hanke tulee sitä myöten elvyttämään alueen virtavesilajistoa sekä Unnukan ja Haukiveden vaelluskalakantoja, ja samalla myös lisäämään Varkauden alueen vetovoimaa.

Huomionarvoista Ämmäkosken hankkeessa on, että alueen vesivoimaa hyödyntävä Stora Enso Oyj on luovuttanut juoksutettavaa ympäristövirtaamaa vastaavan vesivoiman korvauksetta. Yhtiön luovuttaman vesivoiman osuuden arvo on lupahakemuksessa esitetyin perustein määritelty olevan 2 miljoonaa euroa. Nostan hattua yhtiölle tässä asiassa.

Voitaneenkin todeta, että Stora Enso Oyj näyttää Varkaudessa esimerkkiä siitä, mitä ympäristövastuullisuus vesivoimantuotannossa voi tarkoittaa. Vesien hyödyntämistä ja luonnon monimuotoisuudesta huolehtimista on mahdollista yhteensovittaa yhteiskuntavastuullisella tavalla.

Kirjoittaja on kuopiolainen kaupunginvaltuutettu ja Pohjois-Savon maakuntavaltuuston varajäsen (vihr.).