Mervi Vidgrén Huoltovarmuus on osaamista

Savonia-ammattikorkeakoulu viettää 30-vuotisjuhlavuottaan. Koulutusten juuret ovat kuitenkin pidemmällä, sillä esimerkiksi ensi viikolla vietämme konetekniikan 135-vuotisjuhlaa. Suomi on tunnistanut osaamisen merkityksen pienelle kansakunnalle.

Huoltovarmuus on päivän puheenaihe. Voisimmeko puhua myös osaamisen ja laajemminkin sivistyksen huoltovarmuudesta? Tarkoitan sitä, että koko koulutusketju varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen on vahvasti nivoutunut toisiinsa ja tarjoaa hyvät valmiudet siirtymiin koulutusasteiden välillä ja edelleen työelämään.

Maailman osaavin työvoima nähdään Korkeakouluvisio 2030 mukaan somalaisen hyvinvoinnin rakentajana ja kilpailuetuna. Suomi on kuitenkin jäänyt jälkeen väestön koulutustason kehityksessä. Korkeakoulutettujen osuus Suomessa on noin 40 prosenttia – tämä jää alle OECD-maiden keskiarvon. Suomen tavoitteena on, että 50 prosenttia väestöstä olisi korkeakoulutettuja. Itse asiassa sekään ei ole riittävä, mikäli halutamme pysyä OECD-maiden joukossa.

Uutta osaamista ei synny ilman resursseja. Viime viikolla Sanna Marinin hallituksen kehysriihessä ei osaamisen kasvattamiseen tullut resursseja. Oleellista on, että Suomen pitää määrän lisäksi huomioida osaamisen laatu. Työelämässä ei pärjätä puolivillaisella osaamisella.

Kehysriihi antoi orastavaa toivoa siihen, että ammattikorkeakoulujen aluetta palveleva tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan merkitys tunnistetaan ja tunnustetaan. Ammattikorkeakoulut tukevat pk-sektorin kasvua ja uudistumista, mutta se jää perustutkimuksen varjoon.

Hallitus esittää uutta viiden miljoonan euron pysyvää rahoitusta ammattikorkeakoulujen TKI-toimintaa. Lisäksi hallitus esittää erillistä alueelliseen TKI-toimintaan kohdistuvaa rahoitusta, jossa ammattikorkeakouluilla on merkittävä rooli.

Savonian koulutuksen ja tutkimuksen toiminta vastaa eurooppalaisia laadunhallinnan periaatteita ja suosituksia. Näillä sanoilla saimme laatusertifikaatin. Savonia sai auditointiryhmältä erinomaisen arvosanan arviointialueesta Vaikuttava ja uudistava korkeakoulu.

Ulkopuolisen auditointiryhmän mukaan Savonian toiminta ekosysteemeissä on vaikuttavaa. Näin ollen jatkossakin Savonian tulee vahvistaa esimerkiksi energiatekniikan ekosysteemiä vahvassa yhteydessä bio- ja kiertotalouden vahvuusalan sekä laajan yritysjoukon kanssa.

Vihreä siirtymä, kuten fossiilisista polttoaineista siirtyminen kohti hajautettua uusiutuvan energian tuotantoa, vaatii monialaista soveltavaa osaamista, jotta pystymme tukemaan yritysten kasvua ja kilpailukykyä.

Savonia on tehnyt merkittäviä tulevaisuusinvestointeja. Aloitamme englanninkielisen tuotantotalouden koulutuksen Varkaudessa syksyllä 2023. Lisäksi aloitamme uutena koulutuksena myös tietojenkäsittelyn koulutusohjelman monimuotokoulutuksena, joten opiskelija voi joustavasti aikaan ja paikkaan sitomatta opiskella ICT-alan tutkinnon.

Valitettavasti uusiin koulutusavauksiin ei tullut lisärahaa. Onkin ehdottoman tärkeää löytää työelämäläheinen opiskelun malli, jossa opiskelijoiden opinnot edistyvät, opiskelijat valmistuvat työelämään ja sitoutuvat alueellemme työvoimaksi. Siihen vaaditaan vahvaa monitoimijuutta.

Valoa ja toivoa jokaisen kevääseen! Tehkäämme yhdessä töitä paremman tulevaisuuden eteen.

Kirjoittaja on Savonia-ammattikorkeakoulun rehtori ja Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto ry:n puheenjohtaja.