Tällä hetkellä aika on poikkeuksellisen täynnä epävarmuutta niin meillä Suomessa kuin maailmallakin.
Tässä muutamia huomioita tilanteesta.
Ukrainan sodan jatkuminen ja paljastuneet siviilien raa`at teloitukset nostattavat kauhua ja pelkoa Putinia ja hänen armeijakuntaansa kohtaan. Nämä Putinin armeijan teot ovat sotarikoksia ja tuomittavia.
Kansainvälisen sotatuomioistuimen on tutkittava nämä teot ja langetettava niistä asianomaisille tuomiot. Sodan tuhon jäljet ovat järkyttävää katseltavaa. Meidän on tehtävä kaikkemme, jotta voimme auttaa ukrainalaisia ja palautta rauhanrakentamisen aika takaisin!
Suomessa sodan vaikutukset näkyvät puolustusvoimien rahoituspäätöksissä. Nyt on suunnitteilla useiden satojen miljoonien eurojen lisäys puolustusmäärärahoihin useiksi vuosiksi eteenpäin. Kehysajattelun osalta tämä tietää supistuksia muille toimialueille, ellei rahoituskehyksen ylityksistä päästä sopuun.
Tällä meillä korona jatkaa edelleen leviämistään ja riskiryhmille annettaan jo neljättä rokoteannosta, jotta vältyttäisiin koronakuolemilta. Nyt näyttää siltä, että olemme palamaassa pikkuhiljaa ”normaaliin” elämään ja koronan vaikutukset ja taudin ärhäkkyys on madaltunut. Siitä suuri kiitos julkisen puolen henkilöstölle, jotka ovat taudin pahimman kriisin aikana venyneet ja tehneet ison työn kaikilla palvelusektoreilla, jotta olemme päässeet pahimman yli.
Julkisen puolen työehtosopimusneuvotteluissa tämä näkyy nyt siinä, että työmarkkinapöydässä ei ole löydetty ratkaisua sopimuskiistoihin. Tehyn ja Superin työtaistelut ovat jo alkaneet. Akava, Jyty sekä Julkisten ja hyvinvointialojen liiton lakkouhka on myös päällä. Ne ovat antaneet ylityökiellon ja tehnyt vuorokauden mittaisia pistelakkoja eri puolilla maata.
Vasemmistoliiton mielestä työtaistelut ovat työntekijäjärjestöille tärkeä keino saada neuvotteluihin vauhtia, silloin kun työehdoista ei päästä sopimukseen. Siksi mielestämme lakko-oikeutta ei saa lähteä murtamaan pakkolakien avulla. Tilannetta on kärjistänyt sekin, että tiedot välttämättömien hoitojen riittävyydestä on vaihdellut.
On hyvä tiedostaa, että avit saavat tietonsa hoitajatarpeesta hoitopaikkojen johdolta. Kun taas hoitohenkilöstöltä tulleet tiedot ovat taas olleet päinvastaiset. Heidän mukaansa työpaikoilla on ollut lähes normaali määrä, joidenkin mukaan jopa normaalia enemmän henkilökuntaa paikalla.
On selvää, että julkisen sektorin naisvaltaisten alojen palkkaus ja työolot on saatava kuntoon. Puhumme yhteiskunnan kannalta kriittisistä aloista, joten tämäkin on turvallisuuskysymys. Palkkauksen riittävään tasoon ja työoloihin on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota, jotta alan koulutukseen hakeutuisi entistä enemmän nuoria ja jo alalla olevat eivät esimerkiksi uupumuksen ja heikon palkan takia lähde muihin hommiin.
Siksi julkiselle sektorille tarvitaan pitkäaikainen palkkaohjelma turvaamaan julkisten hyvinvointipalveluiden tulevaisuus!
Kirjoittaja on varkautelainen kansanedustaja (vas.).