Pääkirjoitus 10.3.2022 Näyttää siltä, että etujoukoissa ukrainalaisten vastaanotossa ovat liikkeellä kunnat, joilla on pitkät perinteet ukrainalaisista työntekijöistä

Etenkin pienet kunnat ovat reagoineet notkeasti ukrainalaisten hädän edessä. Esimerkiksi eteläsavolainen Sulkavan kunta teki nopeasti päätöksen tuntuvasta avustuksesta Ukrainaan. Se kanavoidaan perille Unicefin, Kirkon Ulkomaanavun ja Suomen Punaisen Ristin kautta.

Rantasalmi puolestaan sai nopeasti päätöksiä aikaan ukrainalaisten vastaanottamisesta ja järjesti laajan tavarakeräyksen, jotta tulijoiden elämää uudella paikkakunnalla on mahdollista saada alkuun. Nopsasti on ollut liikkeellä myös Joroinen, joka on kartoittanut asuntotilanteen muutamalle kymmenelle ukrainalaisille. Valmiutta on aloittaa myös ukrainalaislasten opetus heti talvilomaviikon jälkeen.

Näyttää siltä, että etujoukoissa ovat liikkeellä kunnat, joilla on pitkät perinteet ukrainalaisista työntekijöistä. Tuttuja perheitä yritetään saada nopeasti yhteen ja turvaan.

Ukrainalaisten saapuminen ei ole hyvin kenenkään hallussa. Mitä muuta oikein voisi odottaakin? Sota on kaaosta, ja kaaos vallitsee myös rajapaikoilla, joilla ukrainalaiset lähtevät kotimaastaan.

Kuljetuksia organisoivat monet yksityiset. Esimerkiksi Joroisiin piti alkuviikosta saapua joukko äitejä ja lapsia. Heitä ei tullut mutta silti kunta arvioi, että Joroisiin on silti saapunut 20–30 ukrainalaista. Ukrainalaiset saavat tulla vapaasti: se helpottaa heidän siirtymistään EU-maasta toiseen mutta tekee tilanteen hankalaksi viranomaisille hallita. Byrokratia ei saakaan olla ykkösasia silloin, kun pelko, hätä ja epätoivo sekä ennen kaikkea avun tarve ovat suurimmillaan. Ihmisiä on hyvä toivottaa myötätunnolla tervetulleeksi ja huolehtia myöhemmin, että saapuneet ihmiset pääsevät kirjoihin ja kansiin ja saavat kaiken avun ja ohjeistuksen, joita he tarvitsevat.