Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Sari Ristamäki Aito osaaminen teknologiassa, jolla on oikeasti merkitystä ilmastonmuutoksen torjunnassa, ei todellakaan ole huono imagonrakentaja

”Kunnassamme yhdistyy erinomaisesti teollisuus, teolliset työpaikat, puhdas luonto, kauniit vesistöt ja maaseutu. Teollisuutta ja idyllistä ympäristöä parhaimmillaan.” Ote jostain Varkauden markkinointiesitteestä?

Ei suinkaan vaan palanen Leppävirran kunnanjohtajan Matti Raatikaisen kolumnista (Soisalon Seutu 16.11.). Kirjoituksessaan kunnanjohtaja kertoo, miksi Leppävirta pestasi Ellun Kanat uudistamaan kuntakuvaansa ja mitä valtakunnallisesti tunnetun mainostoimiston työstä jäi käteen.

Markkinoinnin ammattilaiset kyseenalaistivat leppävirtalaisten entisiä mielikuvia ja etsivät sellaista, jolla Leppävirta erottuu monesta muusta kunnasta. Työstä syntyi uusi kärki: Leppävirta on puhtaasti kasvava teollisuusidylli.

Ensimmäinen ajatus sloganista oli, että Leppävirta varasti Varkauden. Toinen ajatus oli, että Leppävirta on fiksu ja ansaitsee siitä onnittelut.

Kolumnissaan kunnanjohtaja kehuu, että Leppävirta on ilmastoystävällisyydessä edelläkävijä, pinta-alansa ja metsiensä ansiosta kasvihuonekaasupäästöjen suhteen negatiivinen kunta. Raatikainen mainitsee muun muassa neljän maakunnan yhteisen jätevoimalaitoksen Riikinvoiman, ympäristöystävällistä energiateknologiaa tuottavat yritykset ja Pohjois-Savon ainoat tuulimyllyt.

Myös Elcolinen Jere Räisänen puhui viisaita Warkauden Nuorkauppakamarin seminaarissa. Räisäsen mielestä kuva Varkaudesta ei ole ollenkaan huono maailmalla. Varkautelaisten osaaminen tunnetaan ulkomailla jopa paremmin kuin kotimaassa.

Sakkyn Maija Savolainen komppasi ja sanoi suoraan, että huonon imagon hokeminen pitäisi lopettaa, koska hokemilla on taipumus kasvaa. Varkaus on täynnä suomalaisen viennin supersankareita, tuumasi Savolainen ja kehotti puhumaan siitä ja monesta muusta luontaisesta vahvuudesta.

Voisi ottaa mallia vaikka Leppävirrasta.

Toimittaja Merja Turunen teki juttua Varkauden klusterista (WL 28.10.) ja maalasi juttuunsa hienon otsikon: ”Varkaus auttaa pelastamaan maailmaan”. Olisiko siinä Varkauden markkinoinnin kärki?

Jutussa kerrotaan, kuinka Andritz ja Sumitomo SHI FW ovat etujoukoissa, kun energiantuotannon pitää kääntyä kokonaan uuteen asentoon. Ilmakehään ei saa päästä enää lisää hiiltä. Kahden jättiläisen rinnalla Varkaudessa ja lähialueilla on kymmeniä pienempiä yrityksiä ja oppilaitoksia, jotka muodostavat klusterin, joka pääsi mukaan eurooppalaiselle klusterialustalle.

Stora Enson Varkauden tehtaat on hienosti kehityksen tiellä ja kiinni taas sellaisissa metsäteollisuuden aloissa, joilla on tulevaisuutta. Tie on myös kestävän kehityksen. Varkauden tehtailla käytetään iso osa koko maassa kerättävästä kierrätyskuidusta. ja määrää on tarkoitus lisätä entisestään.

Tehtaiden kupeessa Finnforell Oy laajentaa ja näyttää tietä päästöttömälle kalankasvatukselle kiertovesijärjestelmässä.

Leppävirran kuntakuvan kiillotuksen ensisijaisena tavoitteena on auttaa yrityksiään saamaan työntekijöitä ja nostaa väestömäärän kasvuun. Tavoitteet taitavat olla tismalleen samat Varkaudella.

Työ ei ole enää yksittäisten kuntien kilpajuoksua, vaan ratkaisuja pitää etsiä yhdessä isolla joukolla. Aito osaaminen teknologiassa, jolla on oikeasti merkitystä ilmastonmuutoksen torjunnassa, ei todellakaan ole huono imagonrakentaja. Itse asiassa sitä parempaa on vaikeaa keksiä.

Kaikkea hyvää Warkauden Lehden lukijoille ja Varkauden seudulle vuonna 2022!