Saimme Varkaudessa nauttia aimo annoksen ajattelun aminohappoja tulevaisuudesta, kun ensin Varkauden Nuorkauppakamarin kutsumana Warkaus-saliin astelivat työelämäprofessori Lauri Järvilehto Aalto-yliopistosta ja viestinnän supernainen Jenni Rajahalme, ja vain viisi päivää myöhemmin palkittu futuristi Perttu Pölönen oli käytettävissämme Myymälä-Warkaus -hankkeen organisoimana kokonaisen päivän.
Nanoteknologia, synteettinen biologia, pizzanpaistajarobotit, pizzataksit, joissa pizza paistetaan matkalla asiakkaan luo, hurjia temppuja tekevät stuntman -robotit. Tekoälyn ja robotiikan kehitysvauhti on ollut viime vuosina eksponentiaalinen.
Miltä näyttää tulevaisuuden työ? Se ainakin tiedetään, että tulevaisuuden työ on erilaista. Varovaistenkin arvioiden mukaan yli puolet nykyisistä ammateista katoaa, kun ihminen häviää koneelle.
Työn murroksissa työ on siirtynyt ensin maatalous- ja teollisuusvallankumouksissa lihaksista päähän ja on parhaillaan siirtymässä informaatiovallankumouksen kiihtyvässä vauhdissa päästä sydämeen.
Kaikki vierailijat olivat toiveikkaita tulevaisuuden suhteen. Onneksi. Paras vakuutus tulevaisuuden epävarmuutta vastaan on itsensä kehittäminen, jatkuva oppiminen. Varautumalla vaihtoehtoisiin tulevaisuuskuviin olemme valmiita, kun aika on. Onni suosii rohkeaa ja menestys valmistautunutta.
Varkauden teollisuuden nousukaudet 1920-luvulla ja sotavuosien jälkeen 1950-luvulta eteenpäin olivat yleisen optimismin ja tulevaisuususkon kulta-aikaa. Hyvinvoinnin vaarana on sen jälkeen ollut, että paljon menetettävää. Kun ei ole mitään menetettävää, se ruokkii luovuutta, lataa Perttu Pölönen kertoessaan Afrikassa tapaamastaan pelle pelottomasta, joka hökkelivajassaan kehitteli itselleen dronea, jolla hän voi itse lentää.
Jenni Rajahalme korostaa, että tulevaisuuden sukupolvet ajattelevat ja toimivat täysin eri tavalla kuin nykyiset sukupolvet. Z-sukupolvi ja tuleva Alpha-sukupolvi etsivät kiihkeästi onnellisuutta. Oma koti, mielekäs ja merkityksellinen työ, läheiset ihmissuhteet, perhe, itsensä kehittäminen, uuden oppiminen, innostus, harrastukset.
Joka tapauksessa selvää on, että onnellisuus ei ole pelkkä työ, kuten Keski-Savon alueella monesti tunnutaan ajattelevan.
Lauri Järvilehdon mukaan keskeisin tulevaisuuden avaintaito on oppimaan oppiminen. Tulevaisuus vaatii meiltä kaikilta yrittäjämäistä asennetta. Järvilehdon määritelmä yrittäjämäiselle asenteelle on lyhyt ja ytimekäs: kohti ongelmia! Tulevaisuuden ihminen on luova ongelmanratkaisija.
Mitä Varkaudessa on opittu menneisyyden menestyksestä? Toivottavasti ainakin rohkeutta ja uskallusta kokeilla radikaalejakin uusia ajatuksia. Albert Krankin älypajassa tuotetut patentit ovat päteviä tänäkin päivänä!
Perttu Pölönen kertoo esimerkin myös oikeiden kysymysten kysymisestä. Kun halutaan opettaa ja oppia aitoa merkityksellistä keskustelua ja vuorovaikutusta, kysymys ei voi olla muotoiltu niin, että siihen on vain yksi oikea vastaus. Oppimisen kannalta aivan eri asia esittää kysymys: ”Mikä on Suomen tärkein kaupunki?” kuin kysymys ”Mikä on Suomen pääkaupunki?”.
Jenni Rajahalme toteaa, että lapsemme ovat kotikaupunkimme kouluilla lainassa 10 vuotta. Sinä aikana synnytetään kotiseuturakkaus ja usko tulevaisuuden mahdollisuuksiin omassa kaupungissa. Internetin myötä meillä on Varkaudessa tarjolla koko maailman mahdollisuudet.
Tarvitaan enemmän julkista keskustelua siitä mikä on Varkaudelle tärkeää tulevaisuudessa, silloin kun nykyiset lapset ovat päättäjiä.
Pölönen näkee, että meneillään on neljäs vallankumous – inhimillisyysvallankumous. Arvoon nousevat sellaiset asiat, mitä Googlelta tai tekoälyä hyödyntäviltä hypertietokoneita hyödyntäviltä roboteilta ei saa.
Pölösen listalla ovat mm. luovuus ja uteliaisuus, ennakkoluulottomuus, rohkeus, kärsivällisyys ja sitkeys, kauneuden kokeminen, kekseliäisyys ja innostus, huumori, motivaatio, luotettavuus, nöyryys, myötätunto. Monelle kulttuuri- ja luovan alan toimijalle tuttuja ominaisuuksia.
Kuinka Varkauden kaupungin nyt laatima talousarvio linjassa näiden tulevaisuuden avaintaitojen ja näitä taitoja kehittävien mahdollisuuksien kanssa? Tiukassa taloudellisessa tilanteessa on punnittava myös niitä kustannuksia, joita ei ole varaa jättää tekemättä. Millaisia tulevaisuusinvestointeja Varkaudessa tehdään juuri nyt? Oikea vastaus ei ole uusi paloasema.
Pölönen kehottaa meitä hyödyntämään megatrendien vastavoimia, pieni ja paikallinen aitous kiehtoo. Tulevaisuus on paikallisten ja omaleimaisten ilmiöiden.
Varkauden omaleimaisuus syntyy kaupungin vahvasta teollisuushistoriasta. Eivät varhaiset pioneerit sattumalta tälle vesistöjen ympäröimälle koskenniemelle korpien äärelle päättäneet jäädä. He näkivät Varkauden potentiaalin ja kasvattivat yhteisön hyvinvointia omalla osaamisellaan.
Nyt on meidän vuoromme tehdä samoin tässä nykyisessä murroksessa, jota elämme. Luovan alan toimijat, monet yhdistykset ja kulttuurin harrastajat, lapset ja nuoret tarvitsevat tarkoituksenmukaisia tiloja toimiakseen ja mahdollistaakseen tulevaisuuden avaintaitojen kehittymisen.
Vanha Varkaus, Tehtaan koulu -hanke ja Varkautelaisten uusi museo -hanke ovat keskeisiä varkautelaisen identiteetin ja Varkauden tulevaisuuden mahdollistajia. Nyt tarvitaan viisaita päätöksiä.
Olkaamme ylpeästi varkautelaisia ja maailman paras Varkaus. Tulevaisuuden Varkaudessa parasta ovat hyvinvoivat ja kotikaupungissaan viihtyvät ihmiset!