Päätoimittajalta Sari Ristamäki: Jos aluevaalit sujuvat samaan tapaan kuin kuntavaalit, Kuopio vie eikä muiden kuntien kannata edes vikistä

Sari Ristamäki

Sari Ristamäki

Ylen laskelmat ovat järkyttävät (28.9.). Jos aluevaalit sujuvat samaan tapaan kuin kuntavaalit, Kuopio vie ja muut vikisevät. Tai oikeastaan voi sanoa, ettei muiden kuntien kannata edes vikistä.

Kyyti ei ole kylmää vaan se on jäätävää. Laskelman mukaan Kuopio veisi 52 paikkaa aluevaltuustosta, jossa kaikkiaan istuu 69 valtuutettua.

Varkaus saisi vaivaiset kuusi paikkaa ja Iisalmi viisi. Siilinjärvelle heltiäisi neljä paikkaa ja Lapinlahdelle ja Kiuruvedelle molempiin yksi.

Esimerkiksi Leppävirta, Joroinen tai vaikkapa Suonenjoki eivät saisi ainoatakaan valtuutettua. Maakunnassa olisi paljon enemmän niitä kuntia, joissa ei ole minkäänlaista edunvalvojaa aluevaltuustossa kuin sellaisia, joilla on.

Samantyylinen tilanne on syntymässä muillekin hyvinvointialueille. On täysin käsittämätöntä, että tällainen vaalijärjestelmä on saanut eduskunnan enemmistön hyväksynnän. Onko pienillä kunnilla enää mitään muuta takuuta kuin kauniit lupaukset, jos keskittämispolitiikka alkaa jyllätä? Ainakin taloudellisia paineita siihen on.

On helppo sanoa, että näissä vaaleissa voi käydä toisin kuin kuntavaaleissa. Totta, niissä voi käydä vielä huonommin. Varkauden, Joroisten ja Leppävirran äänestysprosentit olivat onnettomat kuntavaaleissa.

Ennen tammikuun vaaleja kansalaisille pitäisi kirkastua, mistä kaikesta Pohjois-Savon hyvinvointialue huolehtii.

Miten ihmeessä varkautelaiset, joroislaiset tai leppävirtalaiset lähtevät rynnimään vaaliuurnille näissä vaaleissa, joiden merkittävyys ei ole likikään kaikille avautunut?

Ai mitkä aluevaalit? Ai mitkä aluevaltuustot? Ai mitkä hyvinvointialueet? Maaseudun Tulevaisuuden kyselyn (3.9.) mukaan yli puolet äänioikeutetuista ei tiedä, mitä hyvinvointialueet ovat ja millaisista asioista aluevaltuustossa päätetään.

Kansalaisia siitä on vaikea syyttää. Sote-uudistuksen tie on ollut niin pitkä ja niin sekava, että historiallisen uudistuksen punainen lanka on ennättänyt karata monien käsistä.

Ennen tammikuun vaaleja kansalaisille pitäisi kirkastua, ettei jatkossa Pohjois-Savon hyvinvointialue huolehtii lääkäripäivystyksestä, toimeentulotuesta, mielenterveyspalveluista, lastensuojelusta, kouluterveydenhuollosta, äitiysneuvolasta, lastenneuvolasta, röntgenistä, ensihoidosta, perhepalveluista, terveyskeskusten vuodeosastoista, fysioterapiasta, vanhusten hoitolaitoksista, sosiaalipäivystyksestä, kotisairaanhoidosta, vaativasta sairaanhoidosta ja monesta muusta palvelusta, joista monet käyttävät säännöllisesti.

Varkauden tai minkään muun kunnan valtuustolla ei enää ole suoraa vaikutusvaltaa näihin palveluihin. Vaikuttaminen ja päätöksenteko tapahtuu aluevaltuustossa, joka on siis ehkä kuopiolaisten valloittama.

Kuopiosta ei tietenkään pidä tehdä vihollista. Varkautelaiset, siinä missä kaikki muutkin itäsuomalaiset tarvitsevat Kuopion ja KYSin huikeaa terveysosaamista. Voimme myös uneksia, että hyvinvointialueella kyetään pääsemään uudistuksen tavoitteisiin: hoitoketjut selkeytyvät ja hoitoonpääsy nopeutuu, tärkeimmät lähipalvelut säilyvät ja hallintoa karsiutuu.

Silti ei kannata olla sinisilmäinen ja ajatella, että kymmenet kuopiolaiset aluevaltuutetut tekevät päätöksiä muiden alueiden eduksi, jos vaakakupissa painaa Kuopion ja sen palveluiden kehittyminen. Aluevaltuustoon ja sen ympärille pitää saada riittävästi, voimakkaita edunvalvojia Varkauden seudulta ja Ylä-Savosta.

Kommentoi