Näkökulma Markku Rossi: Sote tulee, oletko valmis?

Markku Rossi

Eduskunnan hyväksyttyä sote- ja pelastustoimen uudistuksen keskeiset lait (EV 111/2021), on vuoden 2023 alusta aloittavien hyvinvointialueiden valmistelu päässyt hyvään vauhtiin. Vastuu sosiaali- ja terveydenhuollosta sekä pelastustoimesta siirtyy pois kunnilta ja sairaanhoitopiireiltä 21 hyvinvointialueelle, Helsingille ja Hus-yhtymälle.

Pohjois-Savon hyvinvointialueen valmistelusta vastaa Pohjois-Savon liiton yhteydessä toimiva väliaikainen valmisteluelin VATE ( www.posote20.fi ). Uudistus koskettaa maakuntamme 12 000 sote- ja pelastustoimen ammattilaista. Ensi tammikuun vaaleissa valitaan Pohjois-Savossa 69 valtuutettua aluevaltuustoon, joka toimii jatkossa hyvinvointialueen kansanvaltaisena päätöksentekoelimenä.

Vaikka maakunnassamme on hyvät edellytykset perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, sosiaalitoimen ja aluepelastustoimen yhdistymiseen, vaatii muutos kaikilta joustavuutta ja uudistuksen merkityksen ymmärrystä. Tavoitteena on varmistaa kaikille riittävät ja yhdenvertaiset sosiaali- ja terveyspalvelut, sujuvoittaa hoitopolkuja ja edistää kaikkinaista hyvinvointia. Kuntien rooli painottuu jatkossa terveyden edistämiseen ja sairastavuuden ennaltaehkäisyyn.

Yksi keskeisiä kysymyksiä on ammattitaitoisen henkilöstön saatavuus. Ongelma on valtakunnallinen ja on käynyt hyvin ilmi myös Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) piirissä käydystä keskustelusta. KYSissä haetaan koko ajan yhdessä henkilöstön kanssa uusia ratkaisuja sekä korona-ajan lisäämän työn kuormittavuuden keventämiseen, hoitotyön johtamiseen, sujuvampien hoitopolkujen kehittämiseen ja digitaalisten sekä kotiin vietävien palvelujen lisäämiseen.

Mittavat investoinnit ja panostukset teknologiaan ja hoitotyöhön näkyvät pidemmällä aikavälillä koko maakunnan terveydenhuollon tason paranemisena ja vahvistavat yliopistosairaalamme vetovoimaa.

Pohjois-Savon kunnat ovat saaneet valtiolta koronatukia vuonna 2020 yhteensä 76 miljoonaa euroa ja Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri noin 9 miljoonaa euroa. Sairaanhoitopiirin ensi vuoden talousarvion laatiminen on nyt todella kovan työn alla.

Paine kuntalaskutuksen nousuun jonojen purkamisen, keskittämisasetuksen tuomien lisääntyneiden tehtävien hoitamisen, lisääntyneen ulkokuntamyynnin ja kustannusten nousun myötä on jopa 11 prosentin luokkaa.

On selvää, kunnat eivät kestä näin suurta nousua. Keväällä linjatun 3,8 prosentin kuntalaskutusosuuden kasvun taso on kuitenkin osoittautumassa liian pieneksi. Nyt on mahdotonta ajatella kustannussäästöjä henkilöstön vähentämisen kautta, kun nytkään väkeä ei ole tarpeeksi kaikkien tehtävien hoitamiseen.

Jos KYS ei pysty tarjoamaan hoitotakuun mukaisesti erikoissairaanhoidon palveluja, hakeutuvat potilaat valinnanvapauden myötä toisiin sairaaloihin ja sieltä tulee vielä kovemmat laskut kunnille.

Lainsäädännön velvoitteet ja kuntayhtymän omistajakuntien vastuu ovat nyt yhteisessä puntarissa. Ensi vuosi on välivaihe ennen siirtymistä uuteen aikaan ja yhteiseen hyvinvointialueeseen, jonka tärkeä menestymisen edellytys on hyvin resursoidut ja toimivat lähipalvelut, jotta paine erikoissairaanhoitoon ei enää kasva.

Oleellista on, että kehitämme sote-palvelut potilaan näkökulmasta – ei organisaatioiden.

Kirjoittaja on maakuntaneuvos, Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin hallituksen puheenjohtaja (kesk.).

Kommentoi