Pääkirjoitus 26.8.2021: Metsästäjien pitää muistaa, että luonnossa liikkuvat nyt muutkin – ja ulkoilijan on muistettava, että jahtikausi on alkanut

Syksyn jahtikausi on alkanut kyyhkyn, vesilintujen ja karhun metsästyksellä. Myöhemmin syksyllä metsiin askeltavat myös jäniksen, kanalintujen ja hirvien metsästäjät. Suurta yleisöä kiinnostaa varsinkin karhujahti, jonka edistymistä tiedotusvälineissäkin seurataan.

Metsästys on Suomessa perinteisesti ollut suurten joukkojen harrastus, jolla on myös laaja sosiaalinen hyväksyntä. Metsästäjät itse korostavat usein, kuinka saalista tärkeämpää on luonnossa liikkuminen. He myös seuraavat aktiivisesti riistaeläinten kantojen kehittymistä – eikä vähäisintä ole se hyöty, mitä hirvieläinten kantojen kurissa pitämisestä koituu liikenneturvallisuudelle.

Metsästys on myös tarkkaan säännelty harrastus, jossa harrastajilla täytyy olla luvat kunnossa ja kokeet suoritettuina. Suurriistan metsästys on tarkkaan kontrolloitua ja säänneltyä toimintaa, jossa jokaisella on oma roolinsa ja paikkansa. Säröä metsästäjien julkisuuskuvaan ovat tuoneet lähinnä susien salametsästäjät.

Metsästäjien suureen määrään nähden rikkomuksia ilmeneekin vain harvoin, kuten viimeviikkoisesta poliisin valtakunnallisesta tehovalvonnasta ilmenee (WL 25.8.). Metsästykseen liittyviä onnettomuuksia sen sijaan on tapahtunut viime vuonnakin useita. Surullisin on tapaus, jossa itälappilainen metsästäjä ampui kansallispuiston polulla maastopyörällä ajaneen retkeilijän, koska luuli tätä kanalinnuksi.

Myös metsästäjien pitää muistaa, että luonnossa liikkuu nyt aiempaa enemmän muitakin kulkijoita. Vastuullinen metsästäjä laukaisee aseensa vasta, kun on aivan varma siitä, että tähtäimessä on juuri oikea eläin. Retkeilijöiden taas on syytä muistaa, että syksyllä metsässä ovat liikkeellä myös jahtiporukat. Oman turvallisuutensa vuoksi ulkoilijan on syytä pukeutua värikkäästi ja pitää ääntä kulkiessaan.

Säröä metsästäjien julkisuuskuvaan ovat tuoneet lähinnä susien salametsästäjät.

Kommentoi