"Nyt on viimeinen hetki tarttua toimeen!" Nämä sanat jäivät kaikumaan tv-uutisista. Kuka näin sanoi? En muista, mutta tieto tuli korkealta taholta.
Huh, miten meille nyt käy? Korona jyllää, mutta nyt meidän rakas maapallomme on vaarassa. Ihmeen myöhään – nyt viimeisinä aikoina – olemme havahtuneet maapallolla tapahtuviin muutoksiin.
Ilmasto lämpenee, jää sulaa, kuivuus, sateet, maanvyöryt, tulipalot. Nämä ovat hälyttäviä merkkejä ekokatastrofista. Maapallo voi huonosti. Lohdullista on, että maailmanlaajuisesti meillä kaikilla on sama huoli.
Nyt on viimeinen hetki tarttua toimeen.
Mutta mitä pieni ihminen voi tehdä maapallon hyväksi? Paljonkin, omilla vähäisillä valinnoillaan. Mutta ei tietenkään kaikkea. Suuri vastuu on hallituksilla, suuryrityksillä, päättäjillä. Tässäpä vinkkejä, joita 15 -vuotias lapsenlapseni listasi. Nuorissa on toivoa!
Kierrättäminen, hävikkiruuan minimointi.
Mitä pieni ihminen voi tehdä maapallon hyväksi?
Kauhea sana tuo hävikkiruoka. "Lautanen pitää syödä tyhjäksi", näin meitä opetettiin, kun olimme lapsia. Ruokaa ei saanut tuhlata tai arvostella. Leipää ei saanut panna väärin päin pöydälle. Syödessä ei saanut laulaa.
Ja vinkkilista jatkuu: älä heitä ruokaa roskiin, vältä punaista lihaa, lopeta tupakointi, osta mitä oikeasti tarvitset, alenna sisälämpötilaa, säästä sähköä, vaihda sähkösopimus tuuli- tai aurinkovoimaan, kävele tai pyöräile mieluummin kuin käytät yksityisautoa, suosi joukkoliikennettä, vältä lentämistä, suosi kirpputoreja, kerää roskia, älä roskaa, käytä tavaroita ja vaatteita niin kauan kuin on mahdollista, korjaa rikkoontuneet tavarat, anna eteenpäin, mitä et itse tarvitse, osallistu mielenosoituksiin, liity johonkin järjestöön, välitä tietoa eteenpäin.
Totta joka sana. Nyt on viimeinen hetki tarttua toimeen.
Näillä näkymin.