Näkökulma Joonas Hänninen: Uuden edessä: aluevaalit asettaa pienempien kuntien ja kaupunkien ehdokkaat aivan uudenlaisen haasteen eteen

Joonas Hänninen

Historiallisen kuuma kesä on nyt jo takanapäin ja ajatukset syyskauden askareissa. Pitkien hellejaksojen lisäksi kesä oli poikkeuksellinen myös yhteiskunnan kannalta. Suomen eduskunta hyväksyi historiallisen sote-uudistuksen juhannuksen alla. Uudistuksen on määrä olla kaikkinensa elävää käytäntöä vuoden 1.1.2023.

Tämän massiivisen uudistuksen käytännön toimeenpano on käynnistetty heinäkuun aikana, kun Pohjois-Savon liiton vetämä väliaikainen valmistelutoimielin on aloittanut työnsä. Toimielimen vastuulla on valmistella kaikki keskeiset asiat tulevien hyvinvointivaltuustojen päätettäväksi. Työn aikataulu on tiukka ja uudistuksen ollessa ensimmäinen lajiaan, on avoimia ja ratkaisua odottavia asioita paljon.

Uudistus tuo mukanaan myös aivan uudet vaalit. Ensimmäiset aluevaltuustojen vaalit järjestetään 23.1.2022. Hyvinvointialueen toimintaa johdetaan aluevaltuuston hyväksymän hyvinvointialuestrategian mukaisesti ja aluevaltuusto päättää myös hyvinvointialueen organisaatiorakenteesta.

Käytännössä ensimmäinen aluevaltuusto saa päätettäväkseen koko tulevan sote-rakenteen kannalta kaikkein tärkeimmät ja ihmisten palveluiden käyttöön eniten vaikuttavat ratkaisut.

Aluevaalit poikkeavat totutusta sairaanhoitopiirin, tai maakuntavaltuuston paikkajaosta siinä mielessä, että sen kokoonpanossa ei ole kuntakohtaisia kiintiöitä tai äänileikkureita. Aluevaalit toimitetaan suhteellisena vaalina, jossa kukin puolue saa aluevaltuuston paikkoja koko listan keräämän äänimäärän suhteessa.

Koska vaalipiirinä on koko hyvinvointialue, edellyttää läpimeno aluevaltuustoon hyvää menestymistä myös maakunnallisesti oman listan sisällä. Tämä asettaa pienempien kuntien ja kaupunkien ehdokkaat aivan uudenlaisen haasteen eteen.

Uudistus tulee muokkaamaan voimakkaasti myös kuntien roolia julkisten palveluiden järjestäjänä. Tähän saakka olemme tottuneet siihen, että sote on näkyvin ja suurin kuntatehtävä. Jatkossa tämä tehtävä siirtyy kokonaisuudessaan hyvinvointialueelle pelastustoimen ohella, eikä kunnilla ole enää suoraa mahdollisuutta päättää niihin liittyvistä ratkaisuista.

Sivistyspalvelut, kuten varhaiskasvatus, koulutus, liikunta- ja vapaa-aika, taide, kulttuuri, nuorten palvelut sekä kirjasto ovat jatkossa keskiössä. Tietysti kuntien vastuulle jäävät edelleen mm. elinvoiman, työllisyyden, maankäytön ja edunvalvonnan tehtävät.

Järjestämisvastuun muutoksen myötä, myös kuntien rahoituspohjaa ravistellaan isosti. Viimeisimpien laskelmien valossa Varkauden talouden tasapaino heikkenisi uudistuksen myötä noin puolen miljoonan luokkaa. Suoraa taloudellista vaikutusta suurempi haaste tulee kuitenkin olemaan rahoituspohjan supistumisen vaikutukset kaupungin muuhun taloudenhoitoon ja vastuisiin, kuten esimerkiksi lainanhoito- tai investointikykyyn.

Muun muassa edellä mainitut asiat mielessä, olemme käynnistäneet Varkauden kaupungin strategian päivityksen. Ensimmäisessä vaiheessa syys-lokakuussa keskitymme talouden isoon kuvaan.

Toisessa vaiheessa paneudumme tarkemmin kaupungin tavoitteisiin muun muassa palveluissa, elinvoimatyössä ja investoinneissa. Kokonaisuudessaan valmista tulisi olla keväällä 2022.

Vaikka haasteita riittää ratkaistaviksi, antaa Varkaudessa käynnissä oleva positiivinen vire ja elinkeinoelämän hyvät näkymät vakaan pohjan kaupungin kehittämiselle.

Hyvää ja yhteistyön täyteistä syksyä!

Kirjoittaja on Varkauden apulaiskaupunginjohtaja.

Kommentoi