Mielipide Kari Rajamäki: Puurtilan Pohjoisniemen virkistysalue on yhteistä hyvinvointia

Kirjoittajan mukaan Puurtilanniemen kaavoituksen kuulemisen ja osallistumisen osalta muun muassa asuntomessualuetta koskevassa valmistelussa oli kutsuttu vain muutaman alueeseen välittömästi rajautuvan talon asukkaat.Kuvan henkilöt eivät liity asiaan. Ville Koponen

Kari Rajamäki

Uutta poliittista kulttuuria ilmentää teknisen johtajan kunnallisvaalien jälkeen 30.6. tekniseen lautakuntaan vauhdilla viemä Pohjoisniemen asemakaavan muuttaminen omarantaisiksi tonteiksi.

Valmistelussa rikotaan monia kuntalaisten osallisuuden periaatteita ja suoraan kuntalain osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksiin liittyviä vaatimuksia. ”Kunnan on laadittava tarvittaessa katsauksia kunnan palveluja, taloutta, ympäristönsuojelua ja maankäyttöä koskevissa asioissa. Asukkaille on myös tiedotettava, millä tavoin asioista voi esittää kysymyksiä ja mielipiteitä valmistelijoille ja päättäjille.”

Kaavoituksen kuulemisen ja osallistumisen osalta koko Puurtilaa ja mm. asuntomessualuetta koskevassa valmistelussa oli kutsuttu vain muutaman alueeseen välittömästi rajautuvan talon asukkaat. Tietoisesti kuulemisessa oli supistettu piiriä, joita asia koskee.

Puurtilan asukkaat saivat epämääräistä tietoa tilaisuudesta ”raitilta”.

Keskeistä on, että strategista yleiskaavaa ei voi ohittaa. Kyse on oikeusvaikutteisesta kaavasta, jossa Pohjoisniemen kärki on virkistysaluetta.

Yleiskaavan, kuntalain ja kunnallisen demokratian selkeän vaatimuksen mukaisesti tulisi olla erityiset ja erityisen painavat syyt vahvistetun virkistysalueen tuhoamiseen.

Teknisen johdon valitsemat menettelytavat ohittaa alueen asukkaiden tiedon saanti ja aito kuuleminen sekä oikeusvaikutteinen yleiskaava on vakava juridinen asia.

Käsittelytapa tuo esille 2010 teknisen johdon kaavoituskatsaukseen upottaman marketin rakentamisen ilman avointa keskustelua Kankunharjuun, minkä asukkaiden hälytyksen ansiosta SDP:n ryhmän johdolla saatiin valtuustossa poistettua.

Maarakennuslain MRL 54 & toteaa: ”Asemakaava on laadittava siten, että luodaan edellytykset turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle. Rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä arvoja saa hävittää. Kaavoitettavalla alueella tai sen lähiympäristössä on oltava riittävästi puistoja tai muuta lähivirkistykseen soveltuvia alueita”

Asemakaavaa laadittaessa on maakuntakaava ja oikeusvaikutteinen yleiskaava otettava huomioon siten kuin siitä säädetään.

Alueiden ja asukkaiden kuuleminen kaavan laajuuden edellyttämällä tavalla ennen päätöksentekoa ei ole vain kuntalakia vaan osoitus avoimuudesta ja osallisuuden ja yhteisen tekemisen voimasta.

Kaupungin viihtyisyys ja virkistysarvot ovat yhteistä omaisuutta ja vastuuta!

Kirjoittaja on Pohjois-Savon maakuntavaltuuston puheenjohtaja, valtiopäiväneuvos

Kommentoi