Näkökulma Nina Holopainen: Kuntatyön kuplassa vai innostavassa oppimisympäristössä?

Nina Holopainen

Jo joutui armas aika ja suvi suloinen! Toukokuussa minulla oli kaupungin henkilöstöjohtajana jälleen suuri etuoikeus ja kunnia toivottaa tervetulleeksi kaupungin palvelukseen yli 300 kesätyöntekijää. Heidän perehdytystilaisuutensa on jokavuotinen hieno perinne, johon omaa puheenvuoroa valmistellessani on aina nöyrä ja hieman myös huolestunut olo: kuinka saisimme nuoret innostumaan etäisen ja ehkä hieman puisevan kuuloisesta kuntatyöstä myös ”isona”, ammattiin valmistuneina nuorina aikuisina?

Kysymys ei ole vähäpätöinen: kunnista on tulevan kymmenen vuoden aikana eläköitymässä joka kolmas työntekijä elin noin 170 000 eri alojen ammattilaista.

Varkaudessa on jo vuoden 2023 loppuun mennessä eläköitymässä joka viides työntekijä. Palvelutarpeet eivät supistu samassa suhteessa. Eläköityvien mukana voi kuitenkin kadota valtava määrä osaamista ja kokemusta.

Perehdytystilaisuuksiin valmistelemissani puheenvuoroissa haluan aina alleviivata nuorille kuntatyön mielekkyyttä ja merkitystä – sitä, miksi työ nimenomaan kunnissa on niin arvokasta. En toivota nuoria tervetulleeksi pelkästään kesätöihin ja ansaitsemaan mopo- tai matkarahoja, vaikka nekin ovat ehdottoman tärkeitä tavoitteita. Toivotan nuoret tervetulleeksi myös tuottamaan varkautelaisille hyvinvointia, hyvää arkea.

Yllättävän sitkeässä on käsitys tai ajatus, että kunnat ja yritykset poikkeaisivat toisistaan organisaatioina ratkaisevalla tavalla. Ja ettei niitä mitenkään voisi verrata toisiinsa kun puhutaan johtamisesta, asiakaspalvelusta, palveluiden järjestämisestä tai palautteen keräämisestä. Yllättävän usein nuo käsitykset näyttävät antavan meille luvan myös unohtaa asiakkaat – eli kuntalaiset.

Kunnasta voikin helposti muodostua ”kupla”, joka ihan hyvin saattaisi pyöriä ilman asiakkaitakin, jos pieni liioittelu sallitaan. Määrittelemmekö palveluajat tai palvelun sisällöt siten kun meille itsellemme sopii? Kysymmekö asiakkailta eli kuntalaisilta – tai jos kysymme, kuuntelemmeko heitä?

Yritys tuottaa arvoa asiakkailleen, kunnat asukkailleen. Kunta on olemassa ensisijaisesti kuntalaisia varten. Kuntalaiset ovat myös parhaita sparraajiamme. Keräämällä heiltä järjestelmällisesti palautetta eri kanavien kautta ja pohtimalla palautetta avoimin mielin voimme oppia, oivaltaa ja kehittää, helposti ja halvalla, arkisen työn lomassa.

Jatkan ajatusta: Kunnista tai kuntayhteisöistä voisikin parhaimmillaan kehittyä arkisia oppimisalustoja, joissa kuntien työntekijät ja kuntalaiset voisivat kohdata erilaisissa palvelutilanteissa ja yhteiskehittämisen areenoilla. Kuntatyön kokeneet konkarit voisivat valmentaa ja perehdyttää nuoria työntekijöitä. Kunnat voisivat oppia asiakkailtaan ja yhdessä heidän kanssaan. Yritykset ja kunnat voisivat oppia toinen toisiltaan.

Varkaudessa näitä arkisia, ketteriä kohtaamisten ja oppimisen areenoita on syntynyt jo ilahduttavan paljon. Kauppakadulle on kesäkuussa avattu ainutlaatuinen yhteisöllinen kokonaisuus, jossa saman katon alle sijoittuvat Olohuone, kaupunki-info sekä Keskustan kehittämisyhdistyksen ja yrittäjien yhteistilat. Sakkyn ja Savonia Ammattikorkeakoulun kampukselle avautuvassa ”kauppakamarirakennuksessa” kohtaavat puolestaan työnantajat, opiskelijat ja oppilaitokset. Kaupungin asiakaspalautepiloteissa arvioidaan asiakas- ja henkilöstötyytyväisyyttä rinnakkain ja opitaan tuloksista toimialojen yhteistyönä.

Palaan lopuksi kirjoitukseni alkuun ja huoleeni kuntatyön houkuttelevuudesta nuorten silmissä. Olen loppujen lopuksi toiveikas: voisimmeko saada nuoret innostumaan myös kuntatyöstä, jos onnistumme uudistamaan sitä eli tarjoamme merkityksellistä työn sisältöä, tilaisuuksia kehittää omaa työtä ja oppia työn ohessa omassa työyhteisössä ja sitä ympäröivissä verkostoissa?

Kirjoittaja on Varkauden kaupungin henkilöstöjohtaja, FM, tohtorikoulutettava.

Kommentoi