Pääkirjoitus 13.7.2021: Sana ei ole kuulunut

Viitostien Nuutilanmäen ja Juvan välistä osuutta on päällystetty kesän aikana. Kari Toiviainen

Valtion väyläverkon investointiohjelma vuosille 2022–2029 ei ole ollenkaan sellainen, millainen sen soisi olevan Varkauden seudulla. On oikein hyvä, että ohjelmaan on kirjattu valtatie 23:n remontin jatkoa. Varkaus–Joensuu välin kunnostus on edennyt pieninä palasina, ja ero entiseen on huima. Tämänkaltaisella mutkaisella ja mäkisellä tiellä tietyöläisten työnjälki ja hankkeisiin laitetut varat eivät todellakaan jää huomaamatta.

Kaiken kaikkiaan liikenneinvestoinnit Pohjois-Savoon ja koko Itä-Suomeen ovat jäämässä vähäisiksi kuluvalla vuosikymmenellä, jos virkamiesesitys toteutuu tällaisena. Onneksi taistelu liikenneinvestoinneista ei ole ohi – päin vastoin. Itäsuomalaisten maakuntakuntaliittojen, elinkeinoelämän edustajien ja alueen kansanedustajien edunvalvontatyötä pitää jatkaa entistäkin tarmokkaammin ja määrätietoisemmin. Työtä on tehty paljon ja isolla joukolla mutta sana ei selvästikään kuulu.

Esimerkiksi Viitostien Leppävirta-Kuopio-välin kunnostus ei ole päässyt investointiohjelmaan, koska sitä ei ole arvioitu yhteiskuntataloudellisesti kannattavaksi. Tämä tietenkin tuntuu hämmästyttävältä. Viitostie on Itä-Suomen – ja Varkauden seudun – elämänsuoni, ja on selvää, että jokainen askel sen kunnostuksessa, matkanopeuksien nostossa ja liikenneturvallisuuden kohentamisessa on tärkeää elinkeinoelämälle, niin tavaran kuljetukselle, työmatkaliikenteelle kuin liikemiesten liikkumisellekin. On tietenkin huolestuttavaa, jos valtionhallinnossa ei nähdä tällaisia merkityksiä. Varkauden seutu on yksi merkittävä vientikeskittymä, jonka liikenneyhteydet ovat heikentyneet, kun lentoliikennettä ei ole enää alueella eikä junaliikenne palvele riittävästi. Viitostien ja valtatie 23:n merkitys kasvaa koko ajan.

Viitostie on Itä-Suomen – ja Varkauden seudun – elämänsuoni.

Kommentoi