Näkökulma Timo Suhonen: Mikä olikaan kansan tahto?

Timo Suhonen

Vaalit on pidetty ja tulokset olivat ennakoidun mukaiset. Viimekertaiseen tulokseen ei SDP Varkaudessa päässyt.

Jo ennen vaaleja käynnistettiin neuvottelut niin, että jokaiselta puolueelta kysyttiin mahdollisuuksia yhteisen politiikan tekemiseen. Tässä yhteydessä laitettiin kaikille puolueiden vetäjille toive ajankohdasta, jolloin heti vaalien jälkeisellä viikolla tapaisimme jokaisen puolueen. Näin tehtiin.

Tapaamisissa jokaisen puolueen tahto tuli esiin siinä, että yhteistyölle aidosti oli mahdollisuus. Koimme tämän tärkeänä ja selkeästi suurimpana ryhmänä halusimme kunnioittaa toiseksi suurimman ryhmän kokoomuksen asemaa ja heille selkeästi informoitiin, milloin haluamme heidät tavata uudestaan. Tapaaminen sovittiin kokoomuksen kanssa heti oman kokouksemme perään. Sekin informoitiin selkeästi, että haluamme tavata heidät ennen muita puolueita. Tämä kävi kokoomukselle.

SDP:n neuvottelijoiden esitys oli se, että muun muassa hallituksen puheenjohtajuus menisi kokoomukselle. Muitakin keskeisiä luottamuspaikkoja neuvottelijat näkivät yhteistyön nimissä kuuluvan kokoomukselle.

Kesken oman kokouksemme tuli sitten yllättävä tieto, joka ei vastannut alkuunkaan käytyjä luottamuksellisia keskusteluja muun muassa kokoomuksen kanssa neuvotteluiden aikana. Oikeistoenemmistö oli tehnyt yhden valtuustopaikan suuruisen enemmistökoalition, jossa suurin valtuustoryhmä jäi ulkopuolelle puheenjohtajuuksista.

Tämä oli suorastaan tyrmäys sille, miten uskoimme tilanteen kehittyvän ja mitä jokainen puolue kertoi vaalitoreilla. Tässä oikeistokoalition mukaisessa vallanjaossa on aiheellista kysyä, miten kansan eli äänestäjien tahto toteutui?

Varkaudessa eniten ja toiseksi eniten ääniä saaneet sivuutettiin täysin. Myös viidenneksi ja kuudenneksi tulleet äänimäärältään jätettiin ulos.

Erikoista, koska kokoomus on perustellut ainakin osin äänimäärillään syntyneen koalition ja siitä seuranneiden puheenjohtajuuksien menemistä heille? Äänimäärästä ja kansan tahdosta puhuttaessa on muistettava, että SDP sai Varkaudessa äänestäjiltä kannatuksen, joka oli 35,8 prosenttia.

Eniten tässä menettelyssä huolestuttaa Varkaus ja sen tulevaisuus. Miten kuntalaiset näkevät tällaisen politiikan teon? Miten vallanhimo näyttäytyy verraten siihen, mitä olisimme valmiit jakamaan yhteisen poliittisen uuden alun suhteen?

Tällainen toiminta eli eri koalitioiden syntyminen on herättänyt aiemminkin tunteita molemmin puolin. Juuri tämänkin vuoksi koimme aidosti SDP:ssä, että nyt on puheiden lunastuksen aika.

Poliittinen yhteistyö haastavina aikoina on erittäin tärkeää. Luottamus aidosti eri puolueiden välillä heijastuu varmasti tuleviin päätöksiin, ja tämänkin vuoksi olen erittäin surullinen siitä mitä nyt tapahtui.

Kyseessä ei ole katkeruus eikä yksittäisen henkilön luottamuspaikka. Pelissä on aidosti enemmän. Siinä on rehellinen, kestävä ja luottamuksellinen yhteistyö, johon Varkaudessa ei valitettavasti vieläkään oltu valmiita.

Äänestysaktiivisuuden heikko taso puhutti Varkaudessakin heti vaalien jälkeen. Sosiaalisessa mediassa äänestysaktiivisuuden heikkous laitettiin osin päättäjien syyksi. Kun katsoo nyt puolueiden välisten neuvotteluiden kulkua, ei voi muuta kuin todeta, että näin se on.

Meitä demareita voi syyttää vapaasti: meitä voi syyttää hyväuskoisuudesta. Pelkään toki sitä, onko meillä kellään jatkossa poliittisessa yhteistyössä varaa hyväuskoisuuteen ja luottamukseen. Valitettavasti.

Kirjoittaja on varakansanedustaja ja oli demareiden neuvottelijana puolueiden välisissä neuvotteluissa.

Kommentoi