Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Pääkirjoitus 15.6.2021 Ääänestysprosentti meni kriisitasolle: kansalaisaktiivisuuden nosto ei saa jäädä taas neljäksi vuodeksi unholaan

Varkaudessa, Pieksämäellä ja Joroisissa alle puolet äänestysikäisistä vaivautui käymään äänestämässä. Tilanne on surkea. Koko maassakin suurin häviäjä kuntavaaleissa oli äänestysprosentti. Politiikan tutkija Johanna Vuorenmaa tviittasi tuoreeltaan, että äänestysprosentit alkavat olla demokratian kannalta kriisitasolla. Kesä, lämmin ja vaalien siirto eivät käy pelkästään selitykseksi. Jos ihminen pitää äänestysoikeuttaan tärkeänä ja arvokkaana, hän kykenee sitä käyttämään kahden viikon ennakkoäänestysajan tai vaalipäivän aikana.

Matala äänestysaktiivisuus on ongelma monissa kansanvaltaisissa maissa. Jos jatkuvaa kierrettä ei saada katkaistua, paikallisilla päätöksillä ei enää ole kuntalaisten silmissä oikeutusta ja luotettavuutta. Äänestysprosenttien laskua on huokailtu vaaleista toiseen. Nyt on pakko tehdä jotain.

Koko maan äänestysprosentti oli nyt 55,1. Sen alle on menty vain sota-aikaan vuonna 1945. Ruotsin kuntavaaleissa viimeksi äänestysprosentti oli 84,1 ja myös Norja, Tanska ja Islanti hakkaavat reippaasti meidän äänestysaktiivisuutensa. Mitä he tekevät oikein ja mitä erilailla?

Varkaudessa ja Joroisissa puhutaan päätöksenteon avoimuuden ja kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien lisäämisestä. Näissä asioissa on pakko edetä tai seuraavalla kerralla käsissä on fiasko. Kansalaisaktiivisuuden nosto ei saa jäädä taas neljäksi vuodeksi unholaan.

Jos kuntavaalien äänestysaktiivisuus oli tällainen, millainen se on, jos pian äänestetään maakuntavaltuustojen kokoonpanosta. Odotettavissa on jotain todella surkeaa, sillä odennäköisesti iso osa kansalaisista ei tiedä eikä ole kiinnostunut, mikä merkitys maakuntavaltuustoilla tulee olemaan oman kunnan sosiaali- ja terveyspalveluissa.