Mielipide Tiina Grönlund: Kuka huomaisi yrittäjän: isojen yritysten perinne vaivaa Varkautta

Tiina Grönlund

Elinkeinoelämän keskusliiton Kuntaranking vertailee joka toinen vuosi 25 eri seutukunnan yrittäjämyönteisyyttä. Parhaiten rankingissa menestyi jo viidettä kertaa peräkkäin Seinäjoen seutu. Itä-Suomen ykkönen oli Joensuun seutukunta (9/25) ja Ylä-Savo nousi ilahduttavasti sijalle 12 sijalta 16. Miten sitten Keski-Savo? Sitä tarina ei kerro, koska meitä ei ole koko Kuntarankingissa.

Kuntaranking on siinä mielessä mielenkiintoinen, että sen tulokset antavat viitteitä myös alueen elinvoimaisuudesta. Ei liene mikään yllätys, että Seinäjoki keskellä lakeutta on myös vahva kasvukeskus. Kun yritystoiminta voi hyvin, kunta voi hyvin ja rahaa riittää.

Osallistuessani Suomen Yrittäjänaisten seminaariin, joka lähetettiin Seinäjoelta, ihailin kaupunginjohtajan puhetta ja innostuin yrityskertomuksista. Sen aisti, että Seinäjoella yrittäminen on keskiössä.

Rankingissa selvitettiin myös mitkä asiat yrittäjiä eniten hiertävät. Tulos kuulostaa kovin tutulta myös Varkautta ajatellen: ”Voimakkain tyytymättömyys kohdistui julkisen sektorin ja yritysten väliseen työnjakoon palvelutuotannossa. Erityisesti pitkän linjan yrittäjät kokivat jäävänsä yrityspalveluiden väliinputoajiksi, jos kunnat panostavat liian yksipuolisesti joko käynnistysvaiheen yrityksiin tai suuryrityksiin. Myös osaajapula on yleistä”.

Meillä pääosin ideologisista syistä halutaan keskittää mahdollisimman paljon palvelutuotantoa kaupungin käsiin. Tämä on omiaan tyrehdyttämään erityisesti naisvaltaisten alojen yrityksiä, kuten hoivapalveluita.

Palvelutarjonnassa olisi hyvä löytää tasapaino yksityisen ja kunnallisen sektorin välille palvelusetelijärjestelmää kehittämällä. Kuntalaiset voisivat joustavasti käyttää yksityisiä palveluita silloin, kun kaupungilla eivät resurssit riitä. Näin voitaisiin saada nopeastikin parannusta esimerkiksi lasten ja nuorten psykiatristen palvelujen saatavuuteen sekä vanhusten hoitoon.

”Isojen yritysten perinne” vaivaa Varkauttakin. Näyttää siltä, että kaupunki panostaa mieluummin miljoonia kuin tonneja. Kun yhdelle rakennetaan kallis halli, joutuu kaupungin tiloihin sijoittuva pienyritys itse kustantamaan vesipisteet ja ilmastoinnin muutokset.

Suurta kasvupotentiaalia löytyy alkuvaiheen karikot ohittaneista pk- ja mikroyrityksistä. Kasvuun vaadittavat investoinnit ovat monasti hyvinkin pieniä eivätkä vaaranna koko kaupungin taloutta, kuten miljoonahallit. Näiden toiminta- ja kasvuolosuhteisiin pitää kiinnittää enemmän huomiota.

Siksi meidän tulee huolehtia siitä, että kaupungin uusi perustettava elinvoimajaosto jatkaa elinkeinoryhmässä aloitettua yhteistyötä yrittäjien ja yrittäjäjärjestöjen kanssa. Vain näin pidetään tiivis tuntuma yrityskenttään ja kyetään yhdessä luomaan sitä veto- ja pitovoimaa.

Kaikkien puolueiden puheissa julistetaan näin ennen vaaleja kunnan elinvoiman rakentuvan yritysten varaan. Taas riittää meillä yrittäjillä ystäviä. Yrittäjän kannattaa nyt katsoa tarkkaan kuka näistä ystävistä oikeasti ajaa hänen asiaansa. Muistakaa käyttää ääntänne, vain niin se kuuluu.

kuntavaaliehdokas (ps.)

Kommentoi