Mielipide Esa Tuovinen: Varkaus käyttää soteen enemmän kuin muut: onko siihen varaa?

Kirjoittajan mukaan Varkaus käyttää sote-kuluihin selvästi enemmän rahaa kuin muut kunnat Pohjois-Savossa. Sari Ristamäki

Esa Tuovinen

Warkauden Lehdessä (24.4.) oli Seppo Lehdon laaja kirjoitus Varkauden sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamisesta ja sen kehityksestä.

Palveluiden kehitys on ollut varmasti juuri noin kuin hän kirjoittaa. Valitettavasti usein unohdamme sen tosiasian, kuinka me nämä kustannamme.

Meidän on kysyttävä, onko meillä varaa jatkossakin käyttää 6 prosenttia enemmän kuin Pohjois-Savon kunnat keskimäärin sote-palveluiden tuottamiseen? Oheinen tilastomateriaali on saatavissa Sotkanetistä.

Oheisessa taulukossa on nähtävissä palveluiden käytön määrä asukasta kohden ja vertailuindeksi. Se osoittaa selvästi meidän käytön enemmyyden. Tilastossa on poistettu 2015 jälkeen varhaiskasvatuksen palvelut, jotta tilastot ovat vertailukelpoisia.

Taulukon toinen sarake on otettu Seppo Lehdon taulukkotiedoista. Toimintakate ei ole ihan sama kuin tuo tilastoinnissa käytetty nettokäyttökustannus.

Samasta aineistosta haettuna vertailukunnan Iisalmen tiedot. Tämän perustella Iisalmi tuottaa palvelunsa yli 10 prosenttia halvemmalla kuin Varkaus.

Aina voidaan sanoa, että Varkaus on ikärakenteeltaan paljon vanhempi kuin verrokkikunnat. Iisalmen väestön keski-ikä oli vuonna 2019 45,6 vuotta ja varkautelaisten keski-ikä oli 48,9 vuotta.

Ikärakenne vaikuttaa ymmärrettävästi palvelun tuotannon vaatimuksiin. Sitä ei voida sivuuttaa, mutta siitä huolimatta on kysyttävä, minkä verran olemme valmiit maksamaan palveluista.

On myös kysyttävä, mikä meidän sote -palveluissa maksaa ja pitääkö olla entistä paremmat palvelut?

Toivon todella, että uuden Aalto hyvinvointikeskuksen toiminnalliset prosessit saadaan toimimaan juohevasti, jotta vuosittain tapahtuva noin 2 miljoonan kasvu nettokäyttökustannuksissa saadaan kohtuullisiksi.

Mistä palvelut kustannetaan?

Haluan havainnollistaa koko sosiaali- ja terveyssektorin palveluiden tuottamisen kulut ja rahoituksen. Tämä on syytä ymmärtää, kun aikanaan siirrytään maakunnalliseen hyvinvointipalveluiden tuottamismalliin.

THL tilastoraportin perusteella nähdään Suomessa käytettävän yli 70 miljardin euron potti vuonna 2018 sote-palveluiden tuottamiseen.

Valtion verotuksen kautta rahoitusta tulee 19,3 miljardia euroa. Se on 27,5 prosenttia. Kuntien osuus on 16,1 miljardia (23,0 prosenttia). Työnantajien osuus on 22,3 miljardia (31,8 prosenttia).

Vakuutusten kautta kustannetaan 10 miljardia ja asiakasmaksujen kautta tuloja tulee vain 1,5 miljardia euroa. Tämä on vain 2,1 prosenttia. Asiakas itse maksaa todella pienen osan kustannuksista.

Koronan myötä olemme ottaneet valtion velkaa yli 20 miljardia euroa. Tästä sievoinen summa on käytetty nimenomaan Sote-palveluiden rahoittamiseen. Tämä on ollut varmasti oikea tapa tässä tilanteessa, mutta verotuloilla tuo taatusti maksetaan pois.

Tämä tulee varmasti maksettavaksi tuleville sukupolville, vaikka nyt ei olekaan huolta huomisesta.

kaupunginvaltuutettu,

kuntavaaliehdokas (kok.)

Kommentoi