Mielipide Seppo Lehto: Varkauden sote-palveluiden kehityksen menestystarinan mahdollisti kova, periksiantamaton työ ja etenkin saumaton yhteistyö

Kirjoittajan mukaan taulukot kertovat, kuinka oikeilla toimilla voidaan vaikuttaa talouden kehitykseen. Sari Ristamäki

Seppo Lehto

Sosiaali- ja terveystoimi on kuntien tärkeimpiä palveluita. Se on tärkeää myös kuntatalouden näkökulmasta. Sosiaalityön ja terveydenhoidon kustannukset muodostavat noin kaksi kolmasosaa kuntien budjeteista.

Väestö ikääntyy ja hoidontarve kasvaa. Kulut nousevat. Samaan aikaan työllisten määrä vähenee ja samoin verotulot. Tilanne on kestämätön ja sitä on yritetty korjata monella tapaa.

Isoimpana yrityksenä on ollut jo useasti vuosien mittaan kaatunut sote-uudistus. Monet kunnat ovat jääneet odottamaan sote-uudistusta ja toivoneet sieltä ratkaisua. Tätä vain ei ole tullut. Oma apu paras apu tässäkin.

Varkauden tilanne oli vaikea tultaessa 2010-luvulle. Päivystys oli ulkoistettu Attendolle. Samoin vuodeosasto ja toinen terveysasema. Hoitoonpääsyssä oli ongelmia. Erikoissairaanhoidon kulut olivat karanneet käsistä. Viimeisen viiden vuoden aikana ne olivat lähes tuplaantuneet.

Tilanne oli kriittinen ja ”potilas oli kuolemankielissä”.

Vuoden 2012 lopulla teimme tilanneanalyysin. Kun ongelmat ovat isot, usein ratkaisujenkin tulee olla isot. Piti tietää mitä tekee. Virheisiin ei ollut varaa.

Perustana oli visio siitä, mihin tähtäämme ja strategia millä se toteutetaan. Visiomme oli: ikääntyvän, monisairaan väestön tuli saada palvelunsa lähellä riittävän monipuolisena. Luotiin ns. Varkauden malli, peruserikoissairaanhoidon tuominen lähelle potilasta.

Johtavana ajatuksena oli panostaa omaan toimintaan, jossa se katsottiin järkeväksi ja KYS-kumppanuus aina kun mahdollista. Muu tarpeellinen päätettiin ostaa.

Varkauden PYLL-indeksi lähestyi maan keskitasoa jo vuonna 2019. Ylin käyrä on Varkauden ja alin koko maan. Sari Ristamäki

Organisaatiomuutoksessa perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito ja sosiaalityö yhdistettiin. Käytännön toimina perusterveydenhuollon päivystys ja erikoissairaanhoidon vuodeosasto otettiin omaksi toiminnaksi Attendolta. Sairaalan vuodepaikkoja vähennettiin sulkemalla kirurginen osasto ja yhdistämällä se yhteen sisätautien vuodeosaston kanssa.

Kuntoutusosasto ja psykiatrian vuodeosasto annettiin jatkaa entisessä muodossaan. Tehtiin merkittävä panostus avohoitoon. Erikoissairaanhoidon polikliinisiä toimintoja lisättiin.

Lisättiin matalan kynnyksen palveluja (Terveysankkuri, Akuuttivastaanotto). Laitospainotteisuutta lähdettiin vähentämään painopistettä siirtämällä kotona asumisen tukemiseen kotihoitoa ja kotisairaalatoimintaa lisäämällä. Raskaasta hoivasta pyrittiin siirtymään keveämpään palveluasumisen kulttuuriin. Kumppanuuslääkärijärjestelmää vahvistettiin.

Myös naapurista pidettiin huolta. Vuoden 2013 alussa muodostettiin soten yhteistoiminta-alue Varkauden kaupungin ja Joroisten kunnan välille. Varkaus otti vastuun järjestää sote-palvelut Joroisten kunnalle.

Huostaan otettuja tai ylipäänsä lastensuojelun tukitoimien piirissä olevia lapsia oli vuonna 2012 lähes kaksinkertainen määrä maan muihin osiin verrattuna. Lasten ja nuorten pahoinvointi ilmeni runsaina kasvatus- ja perheneuvonnan käyttönä.

Asiaan oli puututtava mutta omat resurssit eivät riittäneet. Lähdimme etsimään yhteistyökumppania. Moninaisten vaiheiden jälkeen sellainen löytyi. SOS-lapsikylä jakoi saman vision kanssamme, uudistamalla lähipalvelun tuottamisen tapoja ja kokoamalla eri palveluja yhteen, yhden johdon alle voimme onnistua. Osaamiskeskus, josta toimintaa koordinoitaisiin ja resursseja hallittaisiin.

Syksyllä 2014 käynnistimmekin lasten, nuorten ja perheiden hankkeen yhteistyössä SOS-lapsikylän kanssa. Käytännön toimina lisäsimme perhetyön resursseja ja kehitimme toimintamalleja erityisesti matalan kynnyksen palveluiden osalta. Tarjosimme perhetyötä kaikille ensimmäisen lapsen saaville perheille.

Tiivistimme yhteistyötä sosiaalityön ja neuvolan välillä. Lisäsimme tukevia palveluja koulujen arkeen. Loimme resurssienohjausjärjestelmän.

Perhekumppanitoiminta sai paljon kiitosta.

KYS lopetti vuoden 2014 lopulla päiväkirurgisen leikkaustoiminnan Varkauden sairaalassa. Yhteistoiminta-alueen potilaiden oli haettava päiväkirurgiset palvelut muualta. Varkautelaiset KYSistä ja joroislaiset pääosin Mikkelistä.

Kirurgian loppuminen Varkaudesta rampautti pahasti sairaalan toimintaa, sillä kirurgia on sisätautien ohella sairaalan tukijalka. Päiväkirurgisten toimintojen ohella poliklinikkatoiminta kärsi.

Varkaudessa ei jääty neuvottomaksi tässäkään tilanteessa. Meillä jäi neljä leikkaussalia, joskin vajaavarustettuina KYSin vietyä instrumenttinsa ja laitteensa poissa. Osa näistä onnistuttiin ostamaan kuitenkin takaisin.

Päätimme, että haluamme päiväkirurgisen toiminnan takaisin poliklinikkoineen. Tämä johti siihen, että päiväkiruginen toiminta kilpailutettiin. Suomen Terveystalo voitti, ja aloitti Varkauden sairaalan leikkaussaleissa päiväkirurgisen toiminnan sekä poliklinikan lokakuussa 2015.

Polikliinistä toiminnoista gynekologia, korva-, nenä- ja kurkkutaudit sekä silmätaudit jäivät omaksi toiminnaksi. Kaihikirurgia pidettiin myös omana.

Varkaus on osallistunut yhdessä Pohjois-Savon muiden kuntien kanssa maakunnalisen sosiaali- ja terveyspalvelujen verkoston luomiseen. Ensin sote-suunnitelmassa, joka nojasi vahvoihin peruskuntiin. Tämä sote-suunnitelma kärsi haaksirikon.

Pohjois-Savossa valmisteltiin vuodesta 2015 lähtien sotea Posote-hankkeen puitteissa sittemmin kaatuneen lakiluonnoksen pohjalta. Tämäkin sote-yritys sittemmin kaatui erinäisiin ongelmiin.

Keskeinen tavoite eri sote-valmisteluissa on ollut turvata oman sairaalan toiminta. Varkaus ja Iisalmi ovatkin olleet eri sote-versioissa ajamassa toistakymmentä vuotta kolmen keskuksen mallia. Tämä tarkoittaa sitä, että Iisalmi pohjoisessa, KYS keskeisellä alueella ja Varkaus etelässä tuottaisivat erikoissairaanhoidon palveluita. KYS luonnollisesti myös vaativan erikoissairaanhoidon palvelut. Iisalmessa ja Varkaudessa tuottettaisiin ns. peruserikoissairaanhoitoa.

Pitkien välimatkojen maakunnassa tällainen keskittäminen on nähty järkeväksi. Käytäntö on sen jo myöskin todistanut.

Juuri kun olimme saaneet perusterveydenhuollon päivystyksen toimimaan omana toimintana uhkana oli sen alasajo. Vuonna 2014 lausuntokierroksella ollut päivystysasetus uhkasi keskittää Pohjois-Savon perusterveydenhuollon ympärivuorokautisen päivystyksen Kuopioon. Uhkana oli, että yöpäivystyksen loppuessa sairaalan toiminta muuttuisi ratkaisevasti. Jos yöllä ei talossa olisi lääkäriä, niin vuodeosastoilla ei voitaisi hoitaa välitöntä apua tarvitsevia potilaita.

Näin emme suoneet käyvän. Teimmekin hyvin perustellun anomuksen poikkeusluvasta jatkaa päivystystä. Lupa onneksi myönnettiin. Sittemmin poikkeuslupaa on haettu myöhemminkin ja hyväksi osoittautunut päivystys on saanut jatkaa.

Elokuussa 2017 valtioneuvoston antaman keskittämisasetuksen mukaan leikkaustoiminta keskitetään niihin sairaaloihin, joissa on laaja erikoisalojen päivystystoiminta. Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että Varkauteen jäisi paikallispuudutuksessa tehtävä leikkaukset. Anestesiaa vaativa leikkaustoiminta oli lopetettava.

Tämä oli paha takaisku, koska olimme juuri saaneet hyvän yhteistyön aikaan operatiivisen toiminnan osalta yhdessä Suomen Terveystalon kanssa. Tässäkin yritimme saada lupaa jatkaa mutta erinäisten vaiheiden jälkeen anestesiaa vaativa päiväkirurginen toiminta on jouduttu lopettamaan tämän vuoden alussa.

Varkauden sairaalan tilat ovat rakennettu eri vuosikymmeninä. Vanhin osa ns. Ahlströmin sairaala oli paradoksaalisesti näistä komplekseista ollut sisäilmaltaan paras. Sekään ei kuitenkaan terve kaikilta osiltaan. Sisäilmaongelmia oli eniten 80-luvulla rakennetussa tasakatoisessa osassa mutta myös uudemmassa osassa. Sairaalarakennukset olivat sitä paitsi epäkäytännölliset nykymuotoista terveydenhuoltoa varten.

Jo aiemmin oli ollut ajatuksia uusien tilojen rakentamiselle mutta ne olivat hautautuneet 2000-luvun alun kaoottisen tilanteen alle. Vasta viitisen vuotta sitten alettiin tosissaan ajamaan uudelle ajatusta uudesta sairaalasta.

Vanhoissa tiloissa ei enää pitkään olisi kyetty toimimaan. Korjauskustannukset veivät vuosittain miljoonia ja olivat vain ensiapua. Huoli oli työntekijöiden ja potilaiden terveydestä.

Tässäkin olimme selkä seinää vasten: uudet tilat tai toiminnan alasajo. Onneksi talon pätevän teknisen toimen johdon myötävaikutuksella hanke nytkähti eteenpäin ja uusien tilojen suunnittelu ja rakentamisen kilpailuttaminen saatiin käyntiin.

Budjetti oli tiukka. Luja-talo valikoitui rakentajaksi. Projektipäällikön luotsaamana vältimme monet karikot.

Uusiin tiloihin on päästy viime kuussa muuttamaan. Toiminnat ovat yhdessä koossa ja tapa toimia on uusi.

Terveydenhuollon onnistumisen mittareita on useita. Kuolleisuutta pidetään yhtenä luotettavimmista väestön terveydentilan osoittimista etenkin kansainvälisissä vertailuissa. PYLL-indeksissä painottuvat erityisesti sellaiset terveyden ja hyvinvoinnin ongelmat, jotka lisäävät kuoleman riskiä nuoremmissa ikäryhmissä. Mitä korkeampi alueen PYLL-indeksin lukema on, sitä enemmän ja sitä nuorempana kuolemia tapahtuu kyseisellä alueella.

Varkaus kuului indeksin osalta valtakunnan synkimpiin alueisiin vielä 2010–2013. Mitä korkeampi alueen PYLL-indeksin lukema on, sitä enemmän ja sitä nuorempana kuolemia tapahtuu kyseisellä alueella. Kuvassa näkyy jyrkkä pudotus parempaan ja Varkauden käyrät lähestyivät maan keskitasoa jo vuonna 2019.

Oheisesta taulukosta voi myös nähdä, kuinka nähdä kuinka oikeasuuntasilla toimilla kustannusten nousu saatiin kuriin.

Paljon on siis tehty ja lyhyessä ajassa. Edellä kerrottu on luonnollisesti pintaraapaisu siitä, mitä kaikkea on tehty. Lukuisia palavereita, pitkiä työpäiviä. Kahvi ja teryleeni kului. Varmaan mieskin.

Koko tämän menestystarinan mahdollisti kova, periksiantamaton työ. Etenkin saumaton yhteistyö. Usko omaan tekemiseen. Visio, strategia millä visio toteutetaan. Virkamiesten työnä tämä kaikki, ei edes osa, olisi onnistunut. Tarvittiin saumatonta yhteistyötä poliittisten päättäjien ja virkamiesten välillä. Yhteinen visio ja keskeinen luottamus.

Sote-johtajan ja palvelupäälliköiden tärkein kumppani päätöksenteossa on luonnollisesti perusturvalautakunta. Lautakunnan puheenjohtajan Raimo Koikkalaisen rooli onnistumisessa on ollut keskeinen. Hänen kanssa kävimme suunnitelmat jo varhaisessa vaiheessa läpi. Hänen sitoutumisensa valittuihin linjoihin on ollut ratkaiseva.

Pitkäjänteistä työtä auttoi huomattavasti myös se, että puheenjohtajaa myöten lautakunta pysyi kaksi valtuustokautta lähes samana. Se mikä virkamiestyönä meni lautakunnassa eteenpäin, meni lähes poikkeuksetta eteenpäin hallituksessa ja valtuustossa. Entisen valtuuston puheenjohtajan, Kari Rajamäen työ kansallisella sekä Posote-tasolla on ollut Varkauden soten hyväksi esimerkillistä.

Täysin saamaa voi sanoa Seppo Kääriäisestä Iisalmen puolestapuhujana. Vahva ja viisas parivaljakko, jolla on näkemystä. He ovat varmistaneet, että Posote pysyy oikeilla raiteilla.

Varkauden ajasta jäi itselle päällimmäiseksi hyvät muistot. Hieno tunne siitä, että on osaltaan ollut luomassa menestystä. Sitkeä, periksi antamaton työ kannatti. Joukkoja ei voi johtaa takaa. Pitää olla etulinjassa ja laittaa itsensä täysillä likoon tekemiseen, johon uskoo.

Positiivinen, aito energia välittyy ja luo muihinkin uskoa. Hyvä yhteistyö työtovereiden ja oman esimiehen kanssa kantoi.

Oli ilo työskennellä pätevän ja sitoutuneen lääkärikunnan kanssa. Osaavalle hoitohenkilökunnalle hatunnosto hienosta työstä vaikeissa olosuhteissa. Sosiaalityötä unohtamatta.

En voi sanoa, ettenkö yhtään päivää vaihtaisi pois. Ongelmiakin oli mutta aina ne saatiin ratkaistua ja painettiin eteenpäin. Peräpeiliin ei katseltu.

Toivon menestystä Varkaudelle jatkossakin. Yhteistyöllä saadaan ihmeitä aikaan.

Sisätautien professori,

ylilääkäri

Medisiinisen

tulosalueen johtaja,

Lapin keskussairaala

Rovaniemi

Kommentoi