Mielipide Kari Sikanen: Hirvikantaa pitää pienentää

Kirjoittaja mukaan hirviä on liikaa ja ne aiheuttavat metsissä kohtuuttomia vahinkoja. Piia Kaipainen

Kari Sikanen

Hirvikannan säätelyn ongelmiin kiinnitettiin oikeutettua huomiota, kun MTK:n edustajat nostivat asian esille mielipidekirjoituksessaan (WL 30.3.2021). Riistakeskuksen vastine keskusteluavaukseen (WL 10.4.2021) ampui valitettavasti tyystin ohi itse asiasta.

Kysymys on siitä, että hirviä on liikaa ja tämän takia ne aiheuttavat metsissä kohtuuttomasti vahinkoa. Jos hirvikantaa pienennetään, vähenevät vahingot. Tilanne korjaantuu heti niin hoitamattomissa kuin hoidetuissakin metsissä.

Sama pätee myös hirvien talvilaidunalueilla, joita omien kokemusteni mukaan tuntuu nykyään olevan kaikki taimikot, joissa kasvaa mäntyä ja koivua joko metsikkönä tai sekapuuna.

Metsänomistajien huoli ja ääni pitää ottaa paremmin huomioon hirvikannasta päätettäessä. Viranomaiset toimivat luonnollisesti säännösten mukaisesti, mutta väitän, että sinne väliin mahtuu niidenkin näkemys, joilla on laillinen oikeus määrätä metsästyksestä omalla maallaan.

Tähän pitää vain löytyä tahtoa. Muussa tapauksessa tästä ei hyvä seuraa.

Jos tietyn suuruista hirvikantaa perustellaan korvattujen vahinkojen nojalla, toimitaan puutteellisten tietojen varassa.

Olen tuskaillut vuosikymmeniä hirvituhojen kanssa.

Olen itse päätoiminen puuntuottaja ja tuskaillut vuosikymmeniä hirvituhojen kanssa. Vahinkojen korvausjärjestelmä lähtee käytännössä siitä, että vain vaikeat tuhot tulevat korvauksen piiriin.

Tämän rajan löytäminen on käytännössä haasteellista ja edellyttää myös alan osaamista sekä intensiivistä otetta metsätalouteen. Pelkistettynä voi todeta, että vahinko voi alkaa taimikon istutusvuonna ja kestää seuraavat 25 vuotta. Tai sitten tuho alkaakin yllättäen vasta tukkikuusikossa.

Lähtökohtina hirvitiheyden määrittämiselle pitää olla muun ohella myös metsänomistajien tavoitteet, valtakunnan metsien inventoinnin tulokset hirvivahinkojen osalta, metsien puulajijakauman vinoutumisen hillintä sekä nyttemmin myös pyrkimykset sekametsien synnyttämiseen.

Kirjoittaja on leppävirtalainen metsätalousyrittäjä.

Kommentoi