Toimittajalta Sirpa Ylönen: Luonto ei kosta koronalla, eikä ihminen varmaan opi tästäkään

Sirpa Ylönen

Sirpa Ylönen

Tämän viikon jälkeen Suomi sulkeutuu jälleen vähän enemmän. Taistelu koronaa vastaan jatkuu yhä. Harva arvasi vuosi sitten, mikä on edessä. Moni toivoi keväällä, että syksyyn mennessä tämä on jo ohi.

Ei ole vielä ohi, eikä kukaan pysty sanomaan, milloin se on ohi.

Koronavirus yllätti koko maailman housut kintuissa. Kukaan ei ollut missään valmistautunut siihen, että maailmanlaajuinen pandemia pistää yritykset, valtiot ja ihmiset kirjaimellisesti haukkomaan henkeään.

Tämä olisi pitänyt pystyä ennakoimaan paremmin, tähän olisi pitänyt varautua paremmin.

Se, että pandemia jossain vaiheessa tulee, oli ennustettu jo vuosikymmenet sitten. Kysymys oli vain, milloin. Oli selvää, että maailmassa, jossa ihmiset ja tavarat liikkuvat ennennäkemättömän paljon ja nopeasti, myös pandemia voi levitä ennennäkemättömän nopeasti.

Kukaan ehtinyt valmistautua, kun on ollut mietittävänä uusia opetussuunnitelmia, finanssipolitiikkaa, infrahankkeita ja sote-uudistuksia. Eikä pelkästään meillä, vaan monessa muussakin maassa.

On toki helpompi ymmärtää rajan yli lentävä viholliskone kuin yskiessä leviävä pöpö.

Nyt opetussuunnitelmat, finanssipolitiikka, infra ja sote joutuivat sopeutumaan tilanteeseen, joka olisi ollut jollain tavalla ennakoitavissa, mutta eipä ennakoitu.

Arkipäivän politiikka on ohittanut pitkän aikavälin valmiussuunnitelmat. Hävittäjähankinnoista on riittänyt puhetta, mutta pandemian uhalle harva on lotkauttanut korvaansa. On toki helpompi ymmärtää rajan yli lentävä viholliskone kuin yskiessä leviävä pöpö.

Tällä hetkellä jälkimmäinen on suurempi uhka.

Koska ihmisellä on taipumus etsiä kaikelle järkevä selitys, on houkuttelevaa ajatella, että korona on luonnon kosto ihmiselle, joka tuhoaa luontoa ja ilmastoa eikä aina muista miettiä eläinten oikeuksia.

Luonto ei kuitenkaan kosta eikä virus valitse, kenen kautta se lisääntyy. Virus toteuttaa yksinkertaisesti sille evoluution luomaa tehtävää: lisääntyä mahdollisimman tehokkaasti.

Eikä luonto ole yksi yhtenäinen olento. Se on suuri joukko keskenään taistelevia, yhteistyötä tekeviä, toisiaan hyödyntäviä ja rinnakkain sovussa eläviä järjestelmiä. Riippuu olosuhteista, mikä kasvi-, eläin tai muu olevaisen laji sattuu milloinkin olemaan vahvoilla. Sattumallakin on sormensa pelissä.

Ihminen voi kuitenkin ottaa koronasta opikseen. Ihminen on sorkkinut ja sotkenut luonnon omaa kiertokulkua vuosituhansien ajan.

Ihminen oli eläinlajeista ylivoimainen siinä, miten voimakkaasti se ympäristöään muokkaa. Ihminen pystyy aikanaan jos ei hävittämään niin ainakin lannistamaan koronankin niin, että sen kanssa voidaan elää jonkinlaista normaaliksi kutsuttavaa elämää.

Ehkä sen jälkeen olisi jo viisautta miettiä sitäkin, miten vastaava voitaisiin jatkossa estää, tai miten pandemian leviämistä voitaisiin hidastaa.

Suoraan sanottuna: epäilen. Todennäköisesti finanssipolitiikka ja sote-uudistukset ajavat taas pitkän aikavälin valmiussuunnitelman ohi.

On helpompi miettiä sitä hävittäjää kuin jossain ehkä lymyilevää pöpöä.

Kommentoi