Näkökulma Esa Tuovinen: Hoivatyötä on kyllä tarjolla mutta onko alalle tulijoita

Esa Tuovinen

Varkaudessa ja monessa muussakin kunnassa ollaan varmasti haastavassa tilanteessa tulevaisuudessa. Mistä löytää hoiva-alalle sopivaa työvoimaa?

Maanhallitus ja eduskunta tekivät päätöksen hoivatyön mitoituksen muuttamisesta 0,55 tasolle tämän vuoden alusta. Vuoden 2023 huhtikuusta alkaen siirrytään 0,7 tasolle tehostetuissa palveluasumisyksiköissä. Vuodeosastoilla mitoitus on ollut 0,6–0,7.

Mitoitus määritetään kolmen viikon jaksoissa. Tämä tarkoittaa 15 asiakkaan hoitoyksikössä esimerkin kaltaista mitoitusta. Esimiehen työajasta lasketaan noin puolet. Sairaanhoitajan työstä lasketaan koko työjakso ja lisäksi 9 lähihoitajan työpanosta. Yhteensä 10,5 henkilöä.

Aikaisemmin samalla henkilömäärällä on hoidettu 20 asiakkaan yksikkö. Tämä on 40 prosentin kasvu vanhuspalvelupuolen henkilöstöön. En kritisoi tätä. Mutta kysyn mistä saadaan henkilöstöä.

Varkaudessa kaupungin henkilöstöstä yli 33 prosenttia jää eläkkeelle ja noin 6 prosenttia varhennetulle eläkkeelle tämän vuosikymmenen aikana. Tulevaisuudessa Varkaudessa tarvitaan noin 30 uutta hoitajaa kaupungin palveluasumisyksiköiden tarpeeseen. Lisäksi on huomioitava eläköityvien tilalle uudet henkilöt.

Samat haasteet koskettavat myös yksityisiä hoivapalveluyksiköitä.

Valtuuston kokouksessa kysymääni hoitajamitoitukseen vastasi palvelupäällikkö Reetta Kettunen. Hänen mukaansa Varkaudessa on pystytty vastaamaan vuoden alun uuteen hoitajamitoitukseen. Tällä hetkellä on kuitenkin suuria haasteita löytää varahenkilöstöä.

Kuinka hoitoyksiköt kykenevät löytämään työvoimaa, koska tämän hetken koulutus ei vastaa haasteeseen. Nykyinen koulutettavien määrä vastaa juuri ja juuri eläkepoistumaa alalta. Koulutukseen ei hakeudu riittävästi uusia opiskelijoita.

Suomalainen koulutusjärjestelmä tuottaa vuodessa ammattikorkeakouluissa reilu 3 000 hoitajaa ja vajaa 11 000 lähihoitajaa ammattiopistoasteella. Hoitajista osa jää jo varsin alkuvaiheessa alalta pois työ raadollisuuden takia. Kolmivuorotyö ei yksikertaisesti sovi kaikille.

Maan hallituksen laskelmien mukaan tarvitaan yli 4 400 uutta hoivatyöntekijää. Mutta millä tavoin koulutusjärjestelmämme on tämän huomioinut? Jos järjestelmä ei ole vieläkään reagoinut tähän tarpeeseen, niin miten se kykenee vastamaan tilanteeseen kahden vuoden aikana.

Maalaisjärjellä laskettuna tarvitaan kouluttaa kahdessa vuodessa lisää yli nykyisen koulutusmäärän 800 sairaanhoitajaa ja 2 000 lähihoitajaa ja vielä 2 000 muuta hoivatyöntekijää. Miten suomalainen koulutus vastaa tähän? Kutsutaanko eläkkeelle siirtyvät hoitajat tarpeen mukaan jatkossakin töihin?

Varmasti alalle hakeutuvien määrää voidaan hetkellisesti kasvattaa paremmalla palkalla ja työolojen kehittämisellä. Meillä on vaan Suomessa se tilanne, että vuotuinen ikäluokka on 46000 nuorta. Tästä ei mitenkään pystytä kouluttamaan enempää hoivaväkeä, koska kaikista ei ole hoitoalalle.

Hoivatyö ei anna kiksejä nuorille, joilla on tavoite päästä real time tv ja some ohjelmiin. Tarvitaan siis ulkomaista työperäistä muuttoa hoiva-alan tarpeeseen.

Millä tämän rahoitat? Palveluasumisyksiköt ovat yleensä kunnallisia tai muita julkisia organisaatioita. Toiminta siirtynee maakunnan tasolle. Näiden yksiköiden työntekijät varmasti maksavat omat veronsa kuntiin. Ilman Varkaudessa olevien vientiyritysten menestystä ei kaupungin palveluja pitkään pyöritetä.

Kirjoittaja on kaupunginvaltuutettu ja kuntavaaliehdokas (kok.).

Kommentoi