Pääkirjoitus: Sekä joroislaiset että heinäveteläiset pääsevät nyt eroon Kaakkois-Suomen vaalipiiristä

Joroislaiset ovat nyt pohjoissavolaisia. Maakuntavaihto sujui vuoden vaihteessa täysin huomaamattomasti: edes ilotulitusta ei Joroisten kunta päässyt historiallisen rajanylityksen kunniaksi järjestämään koronarajoitusten vuoksi.

Voi olla, että joroislaisissa kuntapäättäjissä on yhä heitä, jotka jättivätkin juhlallisuudet mielellään väliin. Vaikka maakunnanvaihto ei enää hetkeen ole saanut suuria eikä pieniäkään tunnekuohuja aikaan, aikanaan Joroisten yhteistyön suunnasta käytiin repiviä taisteluja. Sotakirveet on haudattu mutta kaikkea ei ole unohdettu.

Joroisten muutto Etelä-Savosta Pohjois-Savoon on ennen kaikkea hallinnollinen, eikä se juurikaan näy joroislaisten arjessa. Iso käytännön muutos tapahtui jo vuosia sitten, kun Joroinen löi Varkauden kanssa hynttyyt yhteen terveyspalveluissa. Joroinen kuuluu eteläsavolaiseen Essoteen näillä näkymin valtakunnalliseen soteuudistukseen saakka. Enin osa joroislaisista on kuitenkin äänestänyt jo jaloillaan, ja valinnut erikoissairaanhoidon osoitteeksi KYSin.

Vuosi 2023 on soteuudistuksen vuosi, ja se on myös eduskuntavaalivuosi. Joroisten kanssa maakuntaa vaihtoi Heinävesi, jonka yhteistyön suunta on ollut jo muutaman vuoden Pohjois-Karjala ja terveyspalveluissa Siun sote. Heinävedellä maakunnanvaihto on ollut poliittisesti yksituumaisempi kuin Joroisissa. Pohjois-Karjalan viirit liehuivat iloisesti Heinäveden kunnanviraston lippusaloissa uutena vuotena.

Yksi pohjoissavolaisia ja pohjoiskarjalaisia yhdistää, ja se on vaalipiiri. Sekä joroislaiset että heinäveteläiset pääsevät maakuntavaihdon ansiosta eroon Kaakkois-Suomen vaalipiiristä, josta on tykätty kummassakin pitäjässä hyvin vähän. Savo-Karjalan vaalipiirin ehdokkaat ja heidän ajamansa asiat ovat olleet tunnetumpia niin Joroisissa kuin Heinävedelläkin. Toivottavasti muutos ruokkii äänestysintoa.

Sekä joroislaiset että heinäveteläiset pääsevät eroon Kaakkois-Suomen vaalipiiristä.

Kommentoi