Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Näkökulma Helka Haukka Olisiko tilanne parempi, jos myös maski olisi kuulunut alusta pitäen suojavarusteisiimme?

Päivänkakkarapuskan viimeinen kukka taipui syksylle. Maa otti sen vastaan armollisesti. Sen päälle putosi pihlajan lehti, koivun lehti, ja lopuksi tulen hehkuinen vaahteran lehti. Sitten kohahti tuuli. Ilman täytti lehtisade.

Muistin sopukoista kohosi runosäe: ”Vain metsä hautaa kuolleensa paremmin kuin meri.” Sanoin hyvästit kukalle, ja pyysin viemään terveisiä ystäville, jotka olivat taipuneet maan syliin lehtisateen peitettäviksi.

Kun on kasvokkain syksyn kanssa, mielen valtaa haikeus. Muistaa kesän aurinkoiset hetket, kesäsateen ja tuoksut. Ja linnun huilumaisen laulun valkeassa yössä.

Normaalisti kesän kokemukset on voinut jakaa läheisten ja ystävien kanssa mutta toisin oli menneenä kesänä.

Tapaamiset jäivät vähäisiksi. Halauksia ei lainkaan. Tuosta kaikesta keskustelimme tuttavani kanssa kahvittelun lomassa. Surimme kadotettuja halauksia, pieniä, mutta niin tarpeellisia.

Kahvittelun ja halauskeskustelun jälkeen suunnistin Varkauden Teatteriin. Siellä vieraili Martti Suosalo ohjelmallaan ”Parasta elämässä.” Näyttelijä jakoi yleisölle paperilappuja, joihin oli kirjoitettu sana tai lause. Muistutus pienistä asioista, jotka saattavat olla joinakin elämän hetkinä parasta elämässä. Avatessani minulle ojennetun lapun, säikähdin. Lapussa luki: halaaminen. Minut valtasi tunne, että etiäiset ovat liikkeellä.

Palasin kotiin. Olin iloinen teatterielämyksestä. Martti Suosalo on timantti.

Meillä varkautelaisilla on ollut onnea, ja varmaan hyvä käsi hygienia. Joten vierailevat taiteilijat ja teatterimme oma henkilökunta uusin ohjelmin ovat päässeet parrasvaloihin naurattamaan katsojia, joskin puolitetuin yleisömäärin.

On helpotus kokea muutakin kuin päiviä, joissa on kaksi hämärää ja pimeä välissä.

Tässä pimeydessä suunnistamme, korona kannoillamme. Eväinä moninaiset viranomaissuositukset, joita emme noudata.

Marras-joulukuun vaihteessa, kaksi päivää ministerien antaman vahvan maskisuosituksen jälkeen tein pikatestin maskin käytöstä kahdessa liikekeskuksessa. Tulos oli masentava.

Noin 50 henkeä, käytössä neljä maskia. Toinen, noin 30 henkeä, ja kolmella maskit. Eikä etäisyydetkään aina olleet kohdallaan.

Tämä välinpitämättömyyden siemen ihmisiin, kylvettiin jo viime keväänä, sillä koronatiedotuksista ei ottanut selvää Erkkikään. Hallitus vakuutteli: ”Teemme kaikki päätökset terveys edellä, THL:n ohjeita noudattaen.”

Mutta kuinka olikaan? Kun THL antoi varovaisen lausunnon maskien hyödyistä, niin pian ilmestyi Krista Kiuru televisioon ja ilmoitti: ”Emme suosittele maskia.”

En tiedä, puhuiko ministeri Kiuru hallituksen suulla vai ihan omaksi huvikseen. Mutta joka tapauksessa kansalaisten vahingoksi. Varmaa on, että kannustavaa lausuntoa maskien käyttöön ei viime keväänä saatu. Ei, vaikka olisi yrittänyt hohtimilla.

Nyt suositellaan, ja vahvasti. Joskin puoli vuotta myöhässä.

On kysyttävä: olisiko meillä tilanne parempi, olisiko vähemmän tartuntoja, jos myös maski olisi kuulunut alusta pitäen suojavarusteisiimme.

Itse otin maskin käyttöön viime maaliskuussa. On ollut, ja on edelleen, vakiovaruste.

Valoa näkyvissä! Päivä alkaa kohta pidentyä ja koronarokote on tulossa. Kiitämme Luojaa ja tiedeyhteisöjä.

Minä kiitän eläkkeelle jäävää Kaupunginjohtaja Hannu Tsuparia hänen tekemästään työstä Varkaudessa. Ja erikoiskiitos esityksestä sillat Kämärille.

Seuraajalleen Hannu Tsupari jättää täytettäväksi Ihmisen kokoisen aukon.

Kirjoittaja on eläkkeellä oleva yrittäjä ja kulttuuritoimija.