Pääkirjoitus: Sama ei saa toistua: sähkön siirtomaksujen hintakehityksen jäljet pelottavat

Myrskytuhojen ennustaminen voi auttaa sähköyhtiöitä valmistautumaan myrskyihin. Kuvituskuva. Sauvo Jylhä/Arkisto

Savon Voima osoittaa kiinnostusta laajentaa liiketoimintaansa kuntien vesihuoltoon. Suunnitelmat ovat pisimmällä Leppävirralla, missä Savon Voima ja kunta ovat tehneet selvityksen siitä, millaisia hyötyjä olisi veden ja kaukolämmön jakelun yhdistämisestä (WL 1.12.). Asia on ollut harkinnassa myös Kiuruvedellä, jossa kaupunginhallitus päätti vastikään, ettei selvitystä toistaiseksi teetetä.

Liiketoiminnan laajentaminen vesihuoltoon on ollut Savon Voiman omistajastrategiassa pitkään. Strategian määrittelevät omistajakunnat, ja ne ovat asiasta kiinnostuneita monestakin syystä. Verkoston huolto, ylläpito ja vikapäivystys sekä asiakaspalvelu hoituisivat Savon Voiman kautta.

Kuntien vesiverkostot ovat monin paikoin isojen remonttien tarpeessa, ja kalliiden kunnostusten siirto muille harteille kuulostaa houkuttelevalta kuntien nykyisessä taloustilanteessa. Mahdollista olisi sekin, että vesijohto- ja viemäriverkostot siirtyisivät Savon Voiman omistukseen.

Tällaisille suunnitelmille voi kuitenkin olla vaikeaa saada kunnallisten vesilaitosten omistajien, veronmaksajien tukea. Sähkön siirtomaksujen hintakehityksen jäljet pelottavat. Siirtomaksujen tuntuvaa nousuvauhtia on perusteltu ennen kaikkea säävarman verkon rakennuskuluilla. Yhtymäkohtaa voi vetää nopeasti vesi- ja viemäriverkostojen kunnostustarpeisiin.

Ylen selvitys (12.10.) osoitti, että verkkoyhtiöiden valvonnassa käytetyn tuottoprosentin nosto vuodesta 2016 on tullut kalliiksi kuluttajille. Muutos kasvatti yhtiöiden sallittua liikevaihtoa, ja suuri osa niistä iski kiinni tilaisuuteen korottaa hintoja kymmenillä prosenteilla. Pelkät investoinnit aiheuttivat vain muutaman prosentin korotustarpeen. Jos vesilaitoksia siirtyy kunnilta sähköyhtiöille, on huolehdittava, ettei sama toistu.

Kommentoi