Näkökulma Jari Jolkkonen: Vaikka voimme joutua rajoittamaan joulun viettotapoja, joulua ei peruta: se on ja pysyy

Piispa Jari Jolkkonen kiirehtii tieteen ja uskonnon vuoropuhelua. Tuire Punkki

Jari Jolkkonen

Kuluva vuosi tulee piirtymään muistiimme peruuttamisten vuotena. Monessa mielessä. Epidemian takia on peruutettu lukemattomia perhetapaamisia, kulttuuritapahtumia ja työkokouksia. Moni lomamatka on jäänyt väliin.

Syykin on selvä: halutaan kantaa huolta omasta ja lähimmäisten terveydestä. Pandemia on paljastanut, kuinka arvaamatonta elämä voi olla. Dekkari-festivaalit saatiin sentään järjestettyä Varkaudessa.

Kiitokset Timo Korpille ja muille järjestäjille huippuajankohtaisesta sotarikosseminaarista!

Kesällä alettiin peruuttaa myös ihmisiä. Toukokuun 26. päivänä ryöpsähtivät poliisien väkivaltaa vastustavat Black Live Matters -mielenosoitukset Amerikassa, kun valkoinen poliisi kuristi pidätystilanteessa polvellaan tummaihoisen George Floydin. Amerikkalaisessa kulttuurissa yhä kytevä rasismi tuli rumasti näkyville.

Tuohtuneessa ilmapiirissä ryhdyttiin ”peruuttamaan” ihmisiä. Englannin ”cancel culture” voitaisiin suomentaa myös vaientamiskulttuuriksi.

”Peruutettujen” joukossa oli edesmenneitä lurjuksia, kuten Belgian kuningas Leopold II, mutta myös ihmiskunnan hyväntekijöinä pidettyjä, kuten kansalaisaktivisti Mahatma Gandhi, partioliikkeen perustaja Robert Baden-Powell ja fransiskaanipappi Junipero Serra, intiaanien evankelista.

Vaikka voimme joutua rajoittamaan joulun viettotapoja, joulua ei peruta. Se on ja pysyy.

Jouluakin on joskus yritetty peruuttaa. Stalinin Neuvostoliitossa Jeesuksen syntymäjuhla peruutettiin porvarillisena ja muutettiin Uudenvuoden juhlaksi. Kommunistisen puolueen ideologiaa häiritsi ajatus hyväntahtoisesta Jumalasta, jonka unelmaa jokainen ihminen heijastaa ja jolle jokainen on vastuussa teoistaan.

Hitlerin Saksassa joulu haluttiin varastaa arjalaisen rodun juhlaksi. Kansallissosialisteja häiritsi ajatus juutalaisesta Jeesuksesta. Myöskään joulun sanoma rauhasta ”koko maailmalle” ei sopinut Hitlerin ideologiaan, ja vuonna 1937 joulurauha päätettiin rajata vain Saksan kansalle kuuluvaksi. Se paljastaa, kuinka pitkällä hyökkäyssuunnitelmat olivat jo tuolloin. Joulun kieltäminen oli yhteydessä projektiin, jossa haluttiin peruuttaa miljoonien ihmisten elämä.

Adventtina herää kysymys, onko joulun viettokin peruttu. Voiko jouluateriaa nauttia perinteiseen tapaan yhdessä suvun kesken? Uskallanko osallistua joulukirkkoon? Voiko joulua 2020 ylipäänsä viettää?

Minä ajattelen näin: Joulua ei ole peruttu. Miten tahansa me ihmiset vietämme joulua, sen sanomaa ei voi peruuttaa. Joulun perimmäinen syy on Kristuksen syntymä. Kristityt uskovat, että jouluna Jumala syntyi ihmiseksi. Hän katsoo myötätuntoisesti ihmiskuntaa ja syntyy halpaan talliin. Jouluna Seimen lapsi tuo valon ja ilon. Jouluna maailman Vapahtaja tuo rauhan ja sovituksen.

Juuri nyt tarvitsemme joulun valoa ja iloa. Vaikka voimme joutua rajoittamaan joulun viettotapoja, joulua ei peruta. Se on ja pysyy.

Olet lämpimästi tervetullut adventtikirkkoon laulamaan Hoosiannaa tai joulukirkkoon juhlimaan Kristuksen syntymäjuhlaa. Seurakunnat tekevät parhaansa tehdäkseen tilaisuuksista mahdollisimman turvallisia.

Vetoan kaikkiin Warkauden Lehden lukijoihin: Joulu on rauhan, sovinnon ja keskinäisen yhteyden juhla. Yritetään huolehtia siitä, että kukaan ei rajoituksista huolimatta kokisi jäävänsä yksin.

Kirjoittaja on Kuopion hiippakunnan piispa.

Kommentoi