Mielipide Erkki Leppävuori: Varkaus on muutosten edessä: nyt tarvitaan innostavaa, osaavaa ja eri poliittiset tahot yhdistävää uutta voimaa kaupungin johtoon

Kirjoittaja kaipaa innostavaa, osaavaa ja poliittiset tahot yhdistävää uutta voimaa kaupungin johtoon. Merja Männikkö

Erkki Leppävuori

Elämme muutosten aikaa. Varkaudessa valitaan uusi kaupunginjohtaja. Yhdysvalloissa valitaan uusi presidentti. Nuo ovat tärkeitä valintoja.

Olen viime viikot katsonut televisiota intensiivisesti, jopa liikaakin. Televisiokanava CNN lähettää yötä päivää kuvausta Yhdysvaltojen presidentin valinnan kiemuroista. Olemme kaikki ihmetelleet sitä demokratian halventamista, jota nykyinen presidentti Trump on toimillaan saanut aikaan. Vaalitappio tuntuu olevan vaikea pala nieltäväksi.

Voisiko suomalaisessa kuntapolitiikassa tapahtua mitään trumppimaista? Voisivatko Varkauden poliittiset päättäjät työntää sivistyneet demokratian pelisäännöt taka-alalle? Huono häviäjä kiukuttelee ja jättää pöytäkirjat allekirjoittamatta, jos oma mielipide on toinen kuin kokouksen.

Vaaleissa saatua valtaa pitää käyttää kaikkien hyväksi eikä pelkästään omien äänestäjien. Demokratiaan kuuluu olennaisena tekijänä vähemmistön huomioiminen. Kaikilla on oikeus omaan mielipiteeseen, mutta ei omaan totuuteen.

Varkaus on muutosten edessä. Nyt tarvitaan innostavaa, osaavaa ja eri poliittiset tahot yhdistävää uutta voimaa kaupungin johtoon. Valitaanko asiakeskeinen kamreeri, kuntapolitiikan peluri vai uudistamishakuinen innostaja?

Poliittinen kenttä puolueineen on muokkautunut ajan myötä. Mutta kykenevätkö tämän päivän suuret puolueet mukautumaan yhteiskunnan muutokseen? Populismi nostaa päätään. Sosiaalinen media lisää sananvapautta, mutta kasvaako vastuu sanomisista samaa vauhtia? Vastuullisen median rooli korostuu.

Tilastojen mukaan vain puolet nuorista uskoo Suomen myönteiseen tulevaisuuteen, ja yhteiskuntaan kuulumisen tunne heikkenee (Nuorisobarometri 2016). Kuinka estämme nuorten syrjäytymisen? Kuinka innostamme nuoria opiskelemaan? Kuinka kannustamme nuoria tarttumaan oman alueensa kehittämiseen? Kuinka saamme nuoret opiskelujen jälkeen palaamaan kotiseudulleen?

Mainetta ja brändiä ei pidä aliarvioida. Yritysten kehittyminen ja kasvu alueella estyy heikon maineen vuoksi. Jos osaavaa ja motivoitunutta työvoimaa ei saada, yritykset hakeutuvat toisaalle.

Mutta mitä maine on? Ja vastaako maine todellisuutta? Kuinka mainetta kehitetään?

Alueen toimintakulttuuri ja erilaiset rakenteet ovat keskeisessä roolissa. Maine ei rakennu viestinnän ja mainonnan varaan.

Varkauden alueella on vahva teollinen historia, mutta myös vahva maatalouteen pohjautuva historia. Kuinka nuo hienot historiat voidaan päivittää nykyhetkeen? Valoisaa tulevaisuutta ei ole menetetty! Mutta työtä sen eteen on tehtävä!

Onko alueen elinkeinorakenne riittävän monipuolinen ajatellen suhdannevaihteluja?

Elinkeinorakenteella on myös poliittisia vaikutuksia. Halutaanko panostaa elinkeinorakenteen uusiutumiseen vai nykytilan säilyttämiseen? Luova tuho elinkeinoelämän muutoksessa aiheuttaa hetkellistä kipuilua. Mutta uusiutuminen on välttämätöntä.

Kuinka alueen huoltosuhde kehittyy? Varkaudessa työssä käyvien osuus pienenee ja on jo alle 60 prosenttia. Kun väki vähenee ja huoltosuhde heikkenee, edessä on vaikea kierre.

Onko viisasta rakentaa alueellista kehitysstrategiaa voimakkaan kasvun varaan? Vai olisiko viisaampaa panostaa vähenevän ihmisjoukon hyvinvointiin ja valikoituun menestymiseen? Vähemmän mutta parempaa!

Varkauden tapaisten pienten paikkakuntien on hakeuduttava aktiivisesti yhteistyöhön sellaisten tahojen kanssa, jotka voivat yhdessä tehden saavuttaa enemmän. Innovaatiot syntyvät luontevimmin yritysryppäissä, joissa teknologinen osaaminen, oppiminen ja tieto heijastavat paitsi kansallisia myös alueellisia ja paikallisia ympäristöjä.

Uskon vahvasti siihen, että isänmaan alkuvuosien eripuraisuudesta on päästy yhdessä tekemiseen. Suomalainen sisu ja yhdessä tekemisen innostus ovat keskeisiä tulevaisuuden rakennuspalikoita.

Perinteinen ajattelu siitä ”mitä yhteiskunta voi minulle tarjota”, pitää kääntää muotoon ”mitä minä voin tarjota yhteiskunnalle”. Me kaikki olemme osaltamme vastuussa tekemisistämme!

Erilaisuus on hyväksyttävä, toisista välittäminen on laajennettava globaaliksi näkökulmaksi, oman edun tavoittelusta on päästävä isänmaan edun tavoitteluun. Meidän velvollisuutemme on kestävän kehityksen kautta luoda tuleville sukupolville mahdollisuus rakentaa parempaa tulevaisuutta.

professori

Kommentoi