Pääkirjoitus: Kultturi on hyvinvoinnin lähde, jolle on kysyntää koronan jälkihoidossa

Italialais-varkautelainen huipputenori Andrea Carèn karuun tarinaan mahtuu koronaviruksen sairastaminen ja lukuisten hyvien työtilaisuuksien peruuntuminen (WL 15.11.). Poikkeustilan takia häneltä on jäänyt väliin tähän mennessä noin 35 esitystä Ruotsissa, Ranskasta, Venäjällä ja USA:ssa. Carènin edustama kansainvälinen oopperamaailma on vain hyvin pieni osa kaikkea sitä kulttuurielämää, jonka korona on laittanut polvilleen yli puoleksi vuodeksi.

Vaikka Varkauden Teatterin toiminta pääsi jatkumaan syyskaudella ja elokuvateatteri Maximissa näytökset pyörivät, korona iskee molempien talouteen yhä. Turvallisuusohjeet pitävät salit parhaimmillaankin puolityhjinä. Warkaus-salille ei paljon ole ollut käyttöä alkukevään jälkeen. Varkauden museoissa on näyttelytoimintaa on saatu jatkettua, kun turvaohjeet ovat käytössä.

Taiteentekijöitä on valtakunnallisesti tuettu nopeilla apurahoilla ja ohjelmahauilla, kun koronaepidemia vei heiltä työn ja toimeentulon. Hyvin tiukkaa tekee silti hyvin monella. Poikkeuksellinen aika on tuonut esiin, kuinka kehno on kulttuuriammattilaisten työttömyysturva. Samalla on kirkastunut, miten valtava kulttuurin taloudellinen merkitys ja työllisyysvaikutus on.

WHO on esittänyt, että taiteen ja kulttuurin merkitys tunnustetaan terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. On mahdollista, että näille hyvinvoinnin lähteille on erityistä kysyntää, kun koronaepidemia saadaan voitettua. On vielä hyvin vähän käsitystä siitä, millaisia jälkiä poikkeustila jättää. Niiden käsittelyssä musiikilla, kuvataiteella, kirjallisuudella, teatterilla, tanssilla ja monella muulla kulttuurilla tulee olemaan iso rooli. Kannattaa siis pitää huolta, etteivät kuntien säästöt kohdistu ennestään niukkoihin varoihin vaan kulttuurin merkitys koronasta toipuville ihmisille nähdään.

Kommentoi