Näkökulma Matti Semi: Koronanepidemian vaikutukset pienituloisiin ja toimeentulotukea tarvitseviin ihmisiin on kova

Matti29Semi

Näkökulma

Koronan aiheuttaman epidemian vaikutukset pienituloisiin ja toimeentulotukea tarvitseviin ihmisiin on kova. Tästä kertoo hyvin sosiaalibarometrin 2020 ennakkotieto, jonka mukaan 73 prosenttia sosiaalityöntekijöistä arvioi ruoka-avun tarpeen lisääntyneen. Lisäksi reilut 40 prosenttia sanoo vuokrarästien ja muiden velkaongelmien yleistyneen poikkeustilan aikana.

Koronakriisi on ajanut kriisiin myös perheitä, joiden talous on aiemmin ollut vakaa ja pahentanut lapsiperheköyhyyttä.

Epidemian aikana annetut liikkumisohjeet ja rajoitukset ovat lisänneet myös tarvetta ostosten kotiinkuljetuspalveluille, mikä on myös tuonut lisäkustannuksia. Nämä tuntuvat rankimmin pienituloisissa perheissä.

Pidän erittäin hyvänä ministeri Pekosen esittelemää lakia väliaikaisesta epidemiakorvauksesta ja toimeentulolain väliaikaisesta muuttamisesta. Tällä hetkellä Suomen sosiaaliturvassa ei ole osia, joilla tuen hakijan tai hänen perheensä lisääntyneitä elinkustannuksia voitaisiin tällaisessa poikkeustilanteissa ottaa erikseen huomioon.

Väliaikainen toimeentulotuen korotus on 75 euroa kuukaudessa ja se on veroton. Tukeen olisi oikeus henkilöllä tai perheellä, joka on saanut perustoimeentulotukea 1.3.–31.7 2020.

Korona on vaikuttanut merkittävästi myös kuntien talouteen, mikä on heijastunut ihmisten palveluiden saantiin ja niiden järjestämiseen. Kuntatalous on ottanut takapakkia reilusti ja myös tähän on hallitus reagoinut hyvin. Ensivuodelle yhteisöveroihin ja valtion osuuksiin tulee lähes miljardi euroa lisää.

Hallitus päätti budjettiriihessä merkittävästä kuntien tukipaketista ja nyt onkin tärkeää, että kunnat eivät irtisano tai lomauta työntekijöitään. Meillä on koronan vuoksi syntynyt valtava hoivavelka, kun kiireettömiä hoitoja on siirretty. Ihmiset eivät myöskään ole hakeutuneet hoitoon samalla tavalla kuin aiemmin epidemian takia ja terveysongelmiin puuttuminen ajoissa on näin vaikeutunut.

Tämän tilanteen korjaamisessa kuntien työntekijät ovat avainasemassa. Tärkeää on myös esimerkiksi opettajien työ, jotta kaikki lapset saadaan pidettyä mukana pitkän etäopetusjakson jälkeen. Ilman tätä työtä emme pääse kriisistä yli. Kuntien työntekijöille on nyt annettava työrauha.

Budjettiriihessä tehtiin myös merkittäviä päätöksiä työllisyyden parantamisesta. Niissä punaisena lankana on, että työtöntä ei rangaista vaan tuetaan. Te-toimistoille annetaan merkittävä lisärahoitus, jonka avulla yksilöllinen tuki voidaan nykyistä paremmin taata. Lisäksi työttömien karensseja lievennetään merkittävästi, mikä oli Vasemmistolle tärkeä tavoite neuvotteluissa.

Yksilöllisessä työnhakuvelvoitteessa huomioidaan myös henkilön työkyky ja otetaan huomioon alueen työmarkkinatilanne. On tärkeä huomata, miten tämä eroaa niistä aiemmin esitetyistä malleista, joissa työttömille asetetaan kohtuuttomia velvoitteita, joiden toteutuminen ei ole omissa käsissä tai joissa yksittäisestä virheestä rangaistaan tukien menettämisellä.

Meille, Varkaudelle ja myös Iisalmelle, budjettiriihi sisälsi tärkeän päätöksen: käräjäoikeuden istuntopaikkojen säilyttämisen entisellään. Tämän eteen tehtiin laajalla rintamalla työtä maakuntahallitusta myöten.

Useat henkilökohtaiset keskustelut ministeri Anna-Maja Henrikssonin kanssa ja hyvä yhteistyö kansanedustaja Markku Eestilän kanssa tuottivat meille positiivisen tuloksen. Siitä kiitos kaikille, jotka tekivät työtä meille niin tärkeän asian kanssa. Ja erityisesti kiitokset ministeri Henrikssonille päätöksestä säilyttää Varkauden ja Iisalmen istuntopaikat!

Kirjoittaja on varkautelainen kansanedustaja (vas.).

Kommentoi