Kirjat: Juontaja muistelee tähtihetkiään

29.12.2009 21:40 (Päivitetty 29.12.2009 21:40) Antti Aho

Hyvät, pahat ja rumat oli sellainen tv-ohjelma, joka jäi muistiin. Se oli pakko katsoa joka torstai-ilta. Jari Sarasvuo oli siihen aikaan terävä talk-show -juontaja eikä julkisuudesta elävä julkisuuskriittinen liikemies. Simo Rantalainen oli hänen aisaparinsa, joka suorasukainen tyyli puri toimittajanurasta haaveilevaan lukiolaispoikaan. Vieläkin olen sitä mieltä, että hän hoiti sen hommansa melkoisen hyvin. Hänen myöhempää uraansa en ihaile. Nykyisin tämä islamilaiseksi kääntynyt mies tunnetaan nimellä Muhajed bin Risto Faisal.

Julkisuudessa Rantalainen on toimittajanuransa jälkeen nähty mm. erilaisten pahoinpitelysyytösten yhteydessä Seiskan sivuilla. Hänen muistelonsa Hyvät, pahat ja munat on rehellinen tilitys tuon alussa mainitun tv-ohjelman teosta kaikkine käänteineen.

Rantalainen ei muistellessaan säästele vieraitaan eikä Sarasvuota, ei aina itseäänkään. Hän käy ohjelma ohjelmalta läpi erilaiset sattumukset, mitä noilta ajoilta jäi mieleen. Melkoisen rankkaa on ohjelmanteko ollut. Joskus mopo karkasi. Joitakin arpia on varmasti vieläkin vereslihalla.

Rantalaisen teos on nopeasti lukaistu, mutta ohjelmaa tuolloin katselleelle ihan mielenkiintoinen lukukokemus. Tosin aika pinnalliseksi jää Rantalaisen muistelmakooste. Syvempään analyysiin hän ei ryhdy. Ehkä ei tarvitsekaan.

Jostakin muistan kuulleeni, että Rantalainen on asunut lapsena hetken Heinävedellä, missä isänsä toimi lääkärinä. Pitäisi ihan tarkistaa.

Simo Rantalainen: Hyvät, pahat ja munat. Johnny Kniga 2009, 218 sivua.

Kommentoi artikkelia