| Kirjaudu sisään | Tunnukset hukassa | Tilaa lehti | Jätä ilmoitus | Yhteystiedot |
|
|
|
Kirjat: Pitkä, vaikea matka
Raili Mikkasen kirjoittama Meren ja ikävän kiertolaiset on romaani Olga Mäkisestä ja pitkästä matkasta, jolle hän lähtee.
Eletään vuotta 1918, ja opettaja Olga Mäkinen lähtee nälkää pakoon Venäjän maaseudulle. Mukana on 800 oppilasta ja pari sataa aikuista Pietarista. Joukossa on myös suomalaisia lapsia, mm. Aleksi, joka muistuttaa Olgaa hänen kuolleesta Sulo-pojastaan. Matkalaisten tarkoitus on palata takaisin syksyksi.
Alku näyttää lupaavalta, olot ovat hyvät ja ruokaa riittää. Oppilaat pystyvät keskittymään koulunkäyntiin. Sitten vallankumous ja sisällissota saavuttavat myös Venäjän maaseudun. Olot huononevat ja lasten turvallisuus on kaiken aikaa uhattuna. Matkalaisia siirretään aina vain kauemmaksi itään.
Olosuhteet ovat kauheat. Olga ja oppilaat joutuvat tekemään kaikkensa selvitäkseen hengissä. Muutamat koulutunnit katkaisevat päivän, mutta huoli ja murhe painavat mieliä. Olga miettii tulevaisuuttaan samalla kun yrittää selvitä lasten kanssa eteenpäin. Erityisesti Aleksista Olga kantaa huolta. Oppilaiden muutaman kuukauden mittaiseksi suunniteltu matka viruu, mutta apuun tulee Amerikan Punainen Risti, joka alkaa järjestää matkaa Amerikan kautta kotiin.
Meren ja ikävän kiertolaiset on historiallinen romaani asiasta, josta ei paljon ole puhuttu. Se kuvaa lähinnä Olgaa, hänen murhettaan ja elämänilon menettämistä. Matkalle lähtö on pakenemista surusta, jolle ei voi mitään. Samalla matka puhdistaa Olgaa, sillä hänellä on koko ajan muuta mietittävää ja huolehdittavaa. Mikkanen on kirjoittanut kirjan masentavista tapahtumista, joita pienet onnistumiset keventävät. Hengissä selviäminen kovista koettelemuksista antaa toivoa myös tulevaisuudelle.
En ole ennen lukenut Mikkasen tuotantoa, mutta tämä teos on mielenkiintoinen, vaikkakin mollivoittoinen.
Raili Mikkanen: Meren ja ikävän kiertolaiset. Minerva 2009. 277 sivua.
|
|
