Kirjat: Julkkisluennoitsija ranskalaistuu

30.12.2009 21:13 Sirpa Ylönen

Tommi Melenderin romaani Ranskalainen ystävä on paljon helpompi lukea, jos tuntee klassista ranskalaista kirjallisuutta. Melenderin päähenkilö Joel Raento siteeraa usein erityisesti Gustave Flaubertia ja antautuu muutenkin kuvittelemansa ranskalaisuuden valtaan. Kovin realistinen kuva ranskalaisuudesta ei Raennolla ole.

Raento on jarisarasvuomainen luennoitsija, joka mummon kuoleman jälkeen kyllästyy työhönsä ja elämäänsä. Flaubertin ihailija päättää muuttaa Ranskaan. Pikkukaupunki osoittautuu pitkästyttäväksi paikaksi, mutta Raento asettuu paikalleen ja ottaa huostaansa oven taakse ilmaantuneen kulkukoiran. Hän tutustuu Marceliin, jota ei alkuun kovin arvosta, mutta ajautuu kuitenkin miehen seuraan.

Raennon itsensä etsimisen rinnalla kulkee raadollinen rikostarina ihmiskaupasta, johon Marcel on sotkeentunut. Ja kas, ranskalaisuus ei olekaan vain ylevää ja tyylikästä.

Melenderin Finlandia-palkintoehdokkaana ollut romaani on sukua ranskalaisille esikuvilleen ja itse asiassa myös Aki Kaurismäen elokuville. Näennäisessä tapahtumattomuudessa tapahtuu. On lukijan tehtävä kaivaa ihmisen sielu näkyviin rivien välistä. Ajoittain se käy hieman tuskalliseksi.

1800-luvun ranskalaisen tyylin kaipuu yhdistettynä nykyajan rahakeskeiseen elämään voisi olla herkullisempikin yhdistelmä kuin mitä Melender saa irti. Romaanin tyylikkyys kääntyy ajoittain jo itseään vastaan.

Tommi Melender: Ranskalainen ystävä. WSOY 2009, 238 sivua.