Kirjat: Hyvä idea häviää suttuisuuden alle

9.1.2010 21:38 Anu K. Pesonen

Luomuhenkisenä ihmisenä odotin Lasten Aurinkovuosi -kirjalta paljon. Kirjan tekijöiden mukaan kirja on syntynyt, jotta lapset leikkisivät enemmän ja että aikuiset luottaisivat lapsen mielikuvituksen voimaan. Idea on hyvä, mutta jää puolitiehen.

Nimen perusteella luulin kirjaa lastenkirjaksi, mutta sellaiseksi teos on liian tylsä. Sisällöllisesti kirjaa voisi kutsua aikuisten tietokirjaksi, mutta houkutteleva sellainenkaan se ei ole.

Kirjassa on kolme osaa. Alku perustuu vuosina 2004-2007 järjestettyjen, kädentaitoja, luonnontarkkailua ja taidetta yhdistävien Lasten aurinkojuhlien kokemuksiin. Keskiosa on laadittu minä-muotoon, kertojana on eri vuodenaikoina työn touhussa oleva lapsi. Kirjan lopussa kerrotaan materiaaleista ja käsityötekniikoista sekä annetaan erilaisia esineohjeita.

Kirjan parasta antia on nimenomaan juuri tuo niin sanottu tekniikkaosa. Kirjan ulkoasu on tylsä ja tunkkainen eikä houkuttele selailuun. Teksti on pientä ja sitä on paljon. Hyvä idea katoaa suttuisuuden alle. Lukukokemusta häiritsee myös kirjan hurmoshenkinen ekologisuus.

Anu Suosalo, Annika Tavasti, Keanne van de Kreeke, Piia Lehti ja Andrea Vannucchi: Lasten Aurinkovuosi. Opas ekologiseen lastenkulttuuriin. Sammakko 2008, 155 sivua.