Tiilimestari asuikin ensiksi Parsiusmäellä

Kuva: Varkauden museo/ Ekströmin kokoelma

Muistaisiko joku nämä rakennukset Parsiusmäen kulmilta? Ketkä näissä asuivat?

Parakeista on tullut vielä lisätietoja, mutta nyt vaihdetaan jo maisemaa.

Puretaan vielä vanhan tiilitehtaan ja parakkien muistoja ja yritetään vähin erin hivuttautua Parsiusmäen ja Savontien maisemiin. Aasinsiltakin löytyy. Viime kerralla julkaistu kuva tiilimestari Hyvärisen mökistä ei nimittäin sattunutkaan vanhalle tiilitehtaalle vaan Parsiusmäelle.

Julkaistaan ohessa toinenkin vanha mökinkuva, joka on samoilta seuduilta, pikkuisen tiilimestarin mökistä maantielle päin. Tie näkyykin tässä kuvassa.

Kuvalla on ikää ainakin sata vuotta. Herättääkö muistoja kenessäkään?

Hannu Soikkasen Varkauden historian sivulla 340 on kuva, jossa tuo alussa mainittu ja ohessa julkaistava tiilimestarin mökki näkyy. Se oli pystyssä vielä 1930-luvulla siinä kohdassa, missä tie kulki tehdasaidan viertä Parsiusmäelle ja teki mutkan kohti Kommilaa. Pelastusarmeija jäi Kommilaan mennessä oikealle puolelle, vähän takaviistoon. Tiilimestarin mökki oli vasemmalla puolella tehdasaidan takana ja purettiin viimeistään paperivaraston tieltä.

Tässä mökissä asui jossakin vaiheessa tiilitehtaan mestari August Hyvärinen, puolisonsa Vilhelmiina (os. Karjalainen) sekä lapset Alina ja Eino. Alina meni naimisiin myöhemmin Armas Laitisen kanssa.

Hyväriset muuttivat tästä tiilitehtaalle, joka sijaitsi siis Päivärinteellä, Huruslahden rannalla, nykyisten AFT:n ja Högfors Sahalan tuotantolaitosten kohdalta suoraan rantaan.

Paul Wahl & Co:n tiilitehdas aloitti toimintansa 1891 ja toimi vuoden 1930 tienoille. Tiilitehtaan toiminnasta on valitettavan vähän tietoa. Tehdasrakennuksistakaan ei ole sitä sen tarkemmin, mutta suuret kuivatustelineet olivat jotenkuten pystyssä vielä 1930-luvulla. Rannassa oli lastauslaituri, jonne tiiliä työnnettiin kapearaiteisilla käsivaunuilla proomuihin lastattavaksi. Tiedossa ei ole, ulottuiko kapearaiteinen tehdasrataverkko aina tiilitehtaalle asti.

Tiilitehtaalla oli punamullalla maalattu hirsinen kahden perheen asuinrakennus, jossa oli keittiö ja kamari molemmille perheille. Ulkorakennuksessa oli liiterit, huussit ja pieni navetta, rannassa sauna, joka purettiin huonokuntoisena 1956, ja venevaja.

Tässä rakennuksessa asui A. Ahlström Oy:n työntekijöitä aina 1950-luvulle. Osoitteena oli vanha tiilitehdas. 1940-luvun jälkipuoliskolla talossa asuivat Otto ja Aune Pöllänen sekä lapset Kerttu ja Raimo sekä Sulo ja Aune Luukkonen ja lapset Ossi ja Maija. Pöllästen paikalle muuttivat vuoden 1950 tienoilla Nuorat ja heidän paikalleen 1955 Aleksanteri Ohisalon perhe, vaimo Bertta, lapset Seppo, Raija, Helena ja Urpo.

Ohisalot asuivat talossa vuoteen 1958 ja muuttivat tästä Kommilaan Itkolaan. Aleksanteri Ohisalo liittyy tiilitehtaan asuinrakennuksen kohtaloon sen loppuvaiheissa, sillä hän otti rakennuksen purkaakseen 1965. Lautatavara meni polttopuuksi ja hirsikehikko mökkitarpeiksi Kangaslammille.

Parakeista on tullut vielä täydennyksiä. Valmista ja lopullista selvitystä kaikista asukkaista ei saa näillä näkymin aikaiseksi, kun tietoa on tullut tipoittain. Kiitoksia kuitenkin kaikista muistoista; ilolla ne on vastaan otettu!

Jokipellon pään parakkien asukkaat nykyisen Kiertotien risteyksestä Tiilikujan risteykseen olivat 1940-luvulla seuraavasti: Päivärinteen puolella Savonmäen suunnasta lukien Mikko Penson perhe, jossa lapset Niilo, Tyyne ja Maire sekä heidän seinänaapureinaan Nikolai ja Veera Lätti ja lapset Raija, Raisa, Raimo ja Risto. Seuraavassa parakissa asuivat Erkki ja Eila Vesa ja pojat Raimo, Reijo ja Keijo sekä Väinö ja Aune Vainio ja pojat Jorma ja Sakari.

Seuraavassa parakissa asuivat jo mainitut Hämäläiset, korjataan samalla rouvan nimi Annista Annaksi. Seuraavassa parakissa asuivat Mokit, joilla lapset Santeri, Julia, Olga ja Reijo.

Nykyisestä risteyksestä lukien hautausmaan puoleisella sivulla asuivat ensimmäisessä aluksi Birger ja Elsa Halonen poikansa Pentin kanssa sekä Kukkoset ja Maria Ja Eino Affleckt. 1940-luvun jälkipuoliskolla toisessa huoneistossa asuivat Pekka, Raili ja Ritva Lätti sekä Pekan veli Vilho ja alivuokralaisena vielä Vilho Bordi, ja toisessa huoneistossa Vilho ja Anna Jetsu sekä lapset Johannes (Hannes), Eula, Toivo, Jorma, Leena, Lauri, Arvo, Aino ja Reino.

Seuraavassa asuivat Onni ja Tyyne Bovellan sekä pojat Terho ja Teuvo sekä Iiris ja Reino Koponen ja poika Harri. Seuraavassa asuivat Pakariset ja Väisäset ja seuraavassa Juho Holopaisen perhe sekä Murtoset.

Näin oli tilanne jonkin aikaa 1940-luvulla. Asukkaat vaihtuivat parakeissa tiheään, joskin pitkäaikaisiakin oli. Jossakin parakeista asuivat 1940-luvulla Eino ja Lyyli Kosunen Heinävedeltä seinänaapureinaan Terälät, joilla poika Risto.

Karjalan junan Ahven-parakissa asui sotavuosina Sorsakoskelta Varkauteen palanneen tehtaanvirkailija Reino Ryhäsen perhe. Ahvenesta Ryhäset muuttivat Mäkelään ja siitä 1947 Puurtilaan.

Yksi parakki oli Parsiusmäen kulmillakin, siinä asuivat Alma ja Taavetti Haakana ja lapset Viljo, Mirjam, Einari, Aino, Lempi ja Säde.

Lähetä artikkelin linkki: Sähköposti Facebook Delicious