Savontiellä jatketaan, Kino-Savosta meijeriin

Kuva: Vrkauden museo

Meijerirakennus on yhä pystyssä. Siipiosaa on korotettu ja suuret ikkunat ovat poissa.

Ja yhä Savontiellä jatketaan. Otetaan käsittelyyn vanha meijerirakennus, joka on yhä pystyssä. Tietoja tarvitaan itse meijeristä sekä rakennuksen asukkaista ja siinä toimineista liikkeistä. Samalla otetaan täydennyksiä vastaan vielä Kino-Savosta ja Työnvoimastakin.

Virheet seuraavat jutusta toiseen. Viime kerralla tulikin melkoinen erehdys, kun jutun yhteydessä julkaistiin kuva muka Kino-Savon teatterisalista. Todellisuudessa kuva oli Päiviönsaarella, Wredenkadulla Varkaussaaren alakerrassa toimineesta Keskus-Kinosta. Keskus-Kino toimi 1950-luvun alusta 1960-luvun puoliväliin, ensin insinöörimajuri Guido Ruotzin ja tämän jälkeen Kino-Savon Kaukosten omistuksessa.

Keskus-Kinossa oli salissa tilaa 273 hengelle. Paikkakunnan ykkösteatterina pidettiin Kujasten suvun Maximia Mikkelintiellä.

Elokuvateatteri Kino-Savo ja sen alakerrassa toiminut pesula Valko-Pesu olivat Viljo ja Mirjam Kaukosen liikeyritys. Liikerakennus, jossa molemmat yritykset toimivat, valmistui Savontielle, osoitteeseen Savontie 41, vuonna 1952. Kivirakenteisessa liiketalossa toimi kirkon puoleisessa katutasossa pesula ja yläkerrassa 366-paikkainen elokuvateatteri.

Sairaalan puolen päässä oli katutasossa kaksi liikehuoneistoa, joissa toimivat vuosien varrella Tyyne Pulkkisen omistama Savontien Asuste, Elsa Taskisen kampaamo, Eino Laurikaisen vaatturinliike sekä Holopaisen kodinkoneliike. Toisessa kerroksessa elokuvateatterin aula ja kolmannessa kerroksessa Kaukosten asuinhuoneisto, jossa oli neljä huonetta ja keittiö.

Kaukoset asuivat aluksi alemmassa tasossa, mutta tämä asuinhuoneisto otettiin myöhemmin pesulan käyttöön. Pariskunnan lisäksi perheeseen kuului kasvattipoika Lauri.

Tämän lisäksi pihan puolella oli vielä yksi pienempi asuinhuoneisto, jossa asuivat ensin Heinävedeltä muuttaneet Stanislav ja Hilkka Starczewski (myöh. Sareskivi) sekä lapset Henrik, Kirsti, Anja ja Jorma. Perhe asui myöhemmin Petäikönkadulla ja Kalastajankadulla, jolloin syntyivät nuorimmat lapset Paula ja Aarno.

Heidän jälkeensä tässä asunnossa asuivat Pakariset ja heidän jälkeensä vähän aikaa Aulis ja Liisa Huttunen ja pojat Kari, Keijo ja Ari sekä vaatturi Eino Laurikaisen perhe. Tämäkin asunto yhdistettiin myöhemmin pesulan tiloihin.

Elokuvateatterissa työskentelivät vuosien varrella omistajaperheen lisäksi mm. lipunmyynnissä Riitta ja Reetta Moilanen, Lahja Ihalainen, Aila Björkstedt, Liisa Konttinen ja Tiina Heiskanen, ovimiehinä Seppo Häyrinen, Tapio Kinnunen, Unto Tirkkonen, Esko Laurikainen, Jere Kannisto, Heikki Kaukonen, Juhani Tuomainen ja Ilkka Lindroth sekä koneenkäyttäjinä Matti Kaurio, Stanislav Starczewski, Aulis Huttunen, Ilkka Lindroth, Juhani Tuomainen, Helmeri Hyvönen, Heikki Laurikainen, Esa Laurikainen, Esa Tuomela ja Ilkka Latvala. Myös naapurissa Rantasalmentiellä asuneet sisarukset Tuula ja Pekka Markkanen olivat nuoruusvuosinaan elokuvateatterissa erilaisissa tehtävissä.

Elokuvateatterissa, sen kolmannessa kerroksessa, oli kolme projektoria. Salissa oli kaksi ylintä riviä ns. aitiopaikkoja, joissa istuimet oli jousitetut ja päällystetty tummanruskealla sametilla. Näille paremmille paikoille liput olivat hieman kalliimmat kuin muualle saliin. Muut istuimet olivat punaista keinonahkaa.

Pesulassa vastaanotossa työskenteli Vieno Kinnunen, kemiallisessa pesussa ja verhorummulla Salme Julkunen, prässissä Lyyli Itkonen, Anja Paukkonen ja Airi Karilahti, mankelissa Anna-Liisa Kaukonen, Raili Hynninen, Merja Lehvonen (myöh. Hahtala), Ritva Karvonen, Leena Raak, Helena Tyrväinen, Aune Niemi, Ulla Boman ja Ritva Hotti.

Pesijöitä olivat Terttu Tiitinen, Piia Brask ja Salme Nyyssönen, merkkaajia Ulla Heiskanen, Ulla Ronkainen ja Hillevi Natunen, aukilyönnissä Annikki Matilainen, Rauha Hartikainen ja Ilkka Lindroth, joka ajoi myös pesulan pakettiautoa. Muita autokuskeja olivat Ari Könönen, Jukka Koivistoinen, Hannu Lapp ja Heikki Ukkonen. Toimistossa olivat Leena Heiskanen ja Riitta Koponen. Aarne Hartikainen hoiti korjaustyöt. Pesulassa työskenteli sen alkuvuosina myös Tyyne Pakarinen, joka asui samassa talossa.

Rakennuksessa oli tuhoisa tulipalo 1977, mutta vauriot korjattiin ja toimintaa jatkettiin. Viljo Kaukosen kuoltua liiketoimet siirtyivät 1980-luvulla Lauri Kaukoselle ja häneltä melko pian Anja Kapaselle. Kino-Savon viimeinen kukoistuskausi oli 1980-luvun puolivälin paikkeilla, kun elokuvateatteri Maxim purettiin ja Kino-Savo oli hetken Varkauden ainoa elokuvateatteri. Pian tämän jälkeen rakennus jäi tyhjilleen ja purettiin. Paikalla on rakentamaton tontti.

Savontien Työnvoiman talosta tuli lisätietoja. Siirtomaapuolella työskenteli 1940-luvulla Senja Lohikainen (myöh. Starck) Puurtilasta, maitopuolella Kirsti Tammisto, Maija Aartolahti, Helvi Linnamaa ja Hilda Pietarinen, lihapuolella Otto Mustonen, Ester Heiskanen ja Esko Turunen. Siirtomaapuolella myymälänhoitajana oli Heiskanen ennen Väinö Mörskyä.

Aila Tolosen nimi oli lipsahtanut Ainoksi. Hän toimi taloustavarapuolella Risto Karvosen jälkeen vuodesta 1955 eteenpäin, eikä kangaspuolella kuten viime kerralla väitettiin. Apulaisia olivat mm. Riitta Mujunen, Ansa Hämäläinen, Raili Silvast, Pirkko Laaksonen, Raili Kinnunen ja Eila Jurvanen. Kangasosastolla työskenteli viimeksi mainittujen lisäksi Katri Hiltunen ja kenkäosastolla Irma Vasarainen, Sinikka Kosunen, Meri Lehto, Anja Piipponen ja Silja Iivarinen.

Talossa asuivat viimeksi mainittujen lisäksi Pirkko ja Pekka Laaksonen ja pojat Kari ja Heikki ja heidän jälkeensä Ahoset joilla lapset Tarmo, Marjatta ja Anna-Elina. Asukkaisiin kuuluivat myös Mäkiset, Kauhaset sekä Työnvoiman maatalouspuolen edustaja Ahti Koivulahti perheineen. Koivulahdilla oli lapset Esa ja Margit. Myös aiemmin mainittu Risto Karvonen asui talossa perheineen. Karvosilla oli pojat Harri ja Kari. Nyyssösen lapset menivät viime kerralla väärin. Sisarukset ovat Harri, Pekka, Marjatta, Sirpa, Markku ja Risto.

Lisäksi talossa asuivat ainakin portsarina toiminut Raikaslehto, Ritva ja Teuvo Liukkonen sekä Mirja ja Yrjö Siira niihin aikoihin, kun Työnvoiman E-halli valmistui. Tässä saumassa suurin osa talon liiketoiminnoista siirtyi uuteen halliin. Katutasoon tuli postitoimisto vanhan kemikalion paikalle.

Maanmittausinsinööri Vilho Kantasen perheestä jäi mainitsematta poika Martti. Kotiteollisuusasemalla työskenteli mm. Laila Pellikka.

Antti Aho

Lähetä artikkelin linkki: Sähköposti Facebook Delicious