Saunan jälkeen päästään Untolaan

A A
23.11.2011 6:00
Kuva: Varkauden museo/Ekströmin kokoelma

Untola valaistuna talvipimeässä joskus menneinä vuosina.

Antti Aho

Kosulanniemen kierros jatkuu, ja nyt lähdetään paluumatkalle saunalta. Vuorossa on Untola, Rantalankadun varressa, rannasta tullessa oikealla puolella. Kysymys on taas se tuttu ja perinteinen: ketkä talossa asuivat ja milloin? Käydään tiedot läpi kahden viikon kuluttua.

Viimeksi kyseltiin Kosulanniemen saunasta. Folke Björklundilta tuli mielenkiintoinen tieto, jonka mukaan nykyinen, vuonna 1925 valmistunut sauna on jo kolmas yleinen sauna Kosulanniemessä.

Aiemmat kaksi saunaa sijaitsivat kutakuinkin samoilla sijoilla kuin nykyinenkin. Ensimmäinen, ilmeisesti 1910-luvun alussa valmistunut, oli mansardikattoinen puurakennus, joka tuhoutui tulipalossa. Samoin kävi sen seuraajalle, joka oli niin ikään puinen, mutta harjakattoinen. Tämän tuhoutumisvuosi lienee 1923 tai1924.

Arkkitehti Karl Lindahlin suunnitelmien mukaan valmistui sitten kolmas sauna, punatiilinen, mansardikattoinen. Samantyyppisiä muuten olivat Ahlströmin kaikki tämän aikakauden yleiset saunat eli Pirtinvirran, Viltinrannan ja Ämmäkosken saunat. Näistä Kosulanniemen sauna on alkuperäisimmässä asussaan niin ulkomuodoltaan kuin sisätiloiltaankin. Viltinrannan saunaa on muutettu, mutta kyllä sen vielä päällepäin samaksi tuntee toisin kuin Ämmäkosken saunaa. Pirtinvirran sauna purettiin vuonna 1960.

Saunan alakerrassa on tilava pukuhuone, sauna erillisine suihku- ja ammehuoneineen ja pesutupa. Löylytilan takana, pesutuvan vieressä, oli huone, josta kiuas lämmitettiin.

Yläkertaan sijoitettiin saunanhoitajan asunto. Laiturille rakennettiin kolme uimahuonetta.

Saunavuorot oli jaettu perheittäin. Perhevuorot olivat iltapäivisin. Iltaisin oli niin sanotut herrain vuorot. Perheillä oli pukeutumistilassa omat kaapit pyyhkeitä ja peseytymisvälineitä varten. Pukuhuoneessa oli myös henkilövaaka, jonka sinne hankkivat konttoripäällikkö Gösta Tallqvist ja rakennusosaston päällikkö Sven Björklund. Vaaka toimi markan kolikolla. Kun hankintahinta oli koossa, punnitus muutettiin maksuttomaksi.

Saunottajana toimi pitkään leskirouva Tyyne Jouhki, joka meni myöhemmin naimisiin palopäällikkö Emil Rifin kanssa. Saunanhoitajan asunnossa asuivat jonkun aikaa myös hänen poikansa Pauli, miniänsä Kerttu ja heidän lapsensa Seppo ja Marja-Leena.

Tyyne Jouhkin jälkeen saunanhoitajana oli jonkin aikaa Tyyne Ropponen, joka oli Kosulanniemen silloisen talonmiehen Onni Ropposen sisar. 1960-luvulla saunaa hoiti Maire Malin.

1980-luvun jälkeen sauna on ollut satunnaiskäytössä. Kiuas on lämmitetty muutaman kerran vuodessa aina näihin aikoihin asti.

Rantalan asukastietoihin vielä tarkennus: Anders ja Kaarina Ramsay asuivat talossa vuoteen 1982 eli Anders Ramsayn eläkkeelle siirtymiseen saakka. Sen jälkeen talo ei ole ollut vakituisessa asuinkäytössä.

Tietoja ottavat vastaan tutkija Hilkka Lehtimaa, Varkauden Museo Wredenkatu 5, 78200 Varkaus, puh. 044-743 6453 tai sähköpostitse hilkka.lehtimaa@ varkaus.fi sekä toimituspäällikkö Antti Aho, Warkauden Lehti Pirnankatu 4, 78200 Varkaus, puh 017-7783 639 tai sähköpostitse antti.aho@ warkaudenlehti.fi