Pitkälänniemellä viljeltiin viime vuosiin

Jatketaan siitä mihin viimeksi jäätiin eli Pitkälänniemen vaiheista 1950-luvun jälkeen. Rakennusosaston varastonhoitajaksi siirtyneen Erkki Hirvosen jälkeen tilanhoitajaksi tuli Erkki Talvitie, joka oli aiemmin työskennellyt Kopolanniemen ja Kommilan tiloilla. Hänen perheensä asettui Hirvosen entiseen asuntoon ja sittemmin 1960-luvulla tilan päärakennukseen, joka jaettiin tuolloin kolmeksi asunnoksi. Talvitien perheeseen kuuluivat puoliso Elvi ja lapset Mauri, Mirja, Merja, Marja-Leena, Markku ja Marjo.

Tässä vaiheessa agronomi Otto Mitterhusen jäi eläkkeelle, ja yhtiön maanviljelyspuolen johtotehtävät keskitettiin siten, että Varkauden otti hoitoonsa agronomi Ernst Jakas. Hän asui yhtiön tilalla Ruotsinpyhtäällä ja kävi säännöllisesti Pitkälänniemellä, mistä käsin viljeltiin noina vuosina Kopolanniemen tilaa, Kuvansin tilaa nykyisen akkutehtaan paikkeilla sekä peltoviljelyksiä Jokipellossa nykyisen seulalevytehtaan paikalla sekä Juurikansuolla, Luttilasta Timolaan päin mennessä, missä nyt kasvavat koivurivit.

Talvitien perheen ja viime kerralla mainitun Eino Heiskasen, Otto Einar Koposen, Veikko Erosen ja Uuno Erosen perheiden lisäksi Pitkälänniemessä asuivat 1960-luvulla Veikko ja Hulda Gustafsson ja lapset Ensio, Helena, Marjatta ja Raija, Juho ja Ritva Kinnunen ja lapset Jukka, Seija ja Virpi, Siiri Kansanen tytärtensä Maijan ja Sinikan kanssa, Aimo ja Sinikka Häyrinen ja pojat Jukka ja Jari, Heikki ja Ulla Vehviläinen ja tyttäret Mari ja Anu, Tauno ja Kerttu Hakkarainen ja lapset Antti, Eino, Esko ja Eija, Yrjö ja Liisa Häyrinen ja pojat Hannu ja Isto sekä Pentti ja Seija Huisko ja tytär Auli.

Veikko Erosen puolison nimi oli Vieno. Uuno ja Sirkka Erosen lapsista jäi viime kerralla mainitsematta Pentti.

Erosen veljessarjaan kuuluivat myös Erkki ja Jaakko, jotka niin ikään asuivat Pitkälänniemessä äitinsä Hiljan kanssa. Pitkälänniemessä asuneita Ahlströmin eläkeläisiä olivat mm. Juho ja Hilja Harmainen poikansa Heikin kanssa, Veikko ja Elna Koistinen, Siroset, Hanna Karvonen, Kalle Alanen puolisoineen sekä Juho ja Hilja Homila ja lapset Raili, Kauko ja Veli-Pekka. Adolf ja Hilda Rossi asuivat Pitkälänniemellä vielä toiseen otteeseen, 1960-luvulla.

Lisäksi Pitkälänniemessä asuivat Pulkkiset, joilla lapset Riitta, Liisa ja Heikki sekä Veikko Pennasen perhe, jossa oli tytär Anita.

Heidän lisäkseen tilalla työskentelivät ja ajoittain myös asuivat ainakin Herman Mäkilinna, Juho Tuhkanen, Tauno Tuhkanen, Seppo Venäläinen, Pentti Ledentsa sekä Kopolanniemelläkin karjakkona ollut Pekka Pelkonen ja vaimonsa Kaisa.

Pekka Väänäsen jälkeen karjakoina olivat Eino Pelkonen, Alli Pölhö ja Arja Vuorela. Navetta-apulaisia olivat Hanna Koponen, Sirkka Eronen, Erkki Eronen, Ritva Venäläinen, Siiri Kansanen, Aune Räisä, Yrjö Häyrinen ja Gustafssonit.

Tilalla oli 1950-luvulla Palo-Jaska -niminen ayrshiresonni, jota muistellaan tuolloin Pohjoismaiden suurimmaksi. 1960-luvulla karja osallistui kokeiluun, jossa rehuna käytettiin urealla ja melassilla höystettyä nollakuitua. Karjanpito loppui 1972, ja samalla sokerijuurikkaiden kasvatus, kun naatteja ei enää voinut hyödyntää rehuksi. Maidonkuljetus hevosilla loppui 1950-luvulla, viimeisenä hevoskuskina Veikko Eronen, ja maitokuskina toimi yhtiön autonkuljettaja Lennart Thorstensson Ford Thames -kuorma-autolla ja hänen jälkeensä autoilija Reijo Ryhänen.

Mikko Heikkisen jälkeen hevosista vastasi Eino Heiskanen, joka ajoi kilpaa Liinu-tammalla. Muita 1960-luvun hevosia olivat Urpo, Markku, Hokki, Eira ja Sisko. Viimeiset hevoset olivat Vippe ja Jysky. Ensimmäinen traktori, Fordson Major, saatiin tilalle 1950-luvulla ja Claas-leikkuupuimuri vuonna 1962. Sittemmin konekantaa lisättiin.

Navetan takana oli 1960-luvulla kaksi kasvihuonetta, joissa kasvatettiin mm. kurkkua, tomaattia ja sokerijuurikkaan taimia. Heinän, sokerijuurikkaan, rehuviljan ja leipäviljan lisäksi tilalla viljeltiin perunaa, kaalia, porkkanaa ja mansikkaa.

Tilan rakennuksiin kuuluivat viimeksi mainittujen lisäksi myllyrakennus, 1950-luvulla purettu aitta sekä paja, joka oli päärakennuksesta Hoikanniemeen päin. Adolf Rossin jälkeen ei tilalla enää ollut seppää, ja esimerkiksi kengitystöistä vastasi Veikko Oinonen Puurtilasta. Tilan rakennuksista jäi vielä mainitsematta kaksikerroksinen ns. hissilato lähellä nykyistä Pitkälänniementietä.

Kun Ahlström lopetti viljelyn, jatkoi viimeinen tilanhoitaja Erkki Talvitie viljelyä omaan lukuunsa vuokralaisena. Hänen jälkeensä pellot olivat vuokralla joroislaisella Heikki Rautasella 12 vuotta aina vuoteen 2008 asti.

Lähetä artikkelin linkki: Sähköposti Facebook Delicious