Pitkälänniemellä toimi sairaalakin

Viime kerralla kyseltiin Pitkälänniemestä, joka on saanut nimensä tilan ensimmäisten omistajien Pitkästen mukaan. Koko kylän maat kuuluivat Pitkäsille jo ainakin 1560-luvulla. Seuraavalla vuosisadalla kylän maat lohkottiin kahdeksi tilaksi, joista pohjoisempi sai nimen Strandgård ja se oli kruununvouti William Affleckin omistuksessa ja hänen jälkeensä Kämäräisen suvulla, ja 1800-luvun alusta everstiluutnantti Otto Kaarle von Fieandtilla ja hänen jälkeläisillään.

Von Fieandtin perilliset eivät itse asuneet Pitkälänniemessä, vaan vuokrasivat Pitkälänniemeä ensin Varkauden viljamakasiinin hoitajalle luutnantti Haartmanille, sitten Holopaisille ja Juho Oxmanille, joka osti tilan itselleen 1840-luvulla, myi sen nimismies Abraham Weckmanille, jolta se siirtyi hovioikeuden asessorille Herman Westzynthiukselle.

Tämä puolestaan myi tilan 1858 kauppaneuvos Paul Wahlille, mikä lisäsi tehtaan maanomistusta tuntuvasti nykyisen Varkauden alueella. Wahlilta tila siirtyi yrityskaupan yhteydessä A. Ahlström Oy:lle 1909. Tässä vaiheessa tilan pinta-ala oli lähemmäs tuhat hehtaaria, mutta 1930-luvulle tultaessa siitä oli jo erotettu 24 tilaa. Pitkälänniemen mailla on käytännössä koko pohjoisen Könönpellon asutus.

Pitkälänniemen pihapiirin nykyinen rakennuskokonaisuus on hahmottunut nähtävästi 1850-luvulla. Päärakennuksen lisäksi pihapiirissä ovat väentupa, talli, navetta, aitta, sauna ja pehtoorin käytössä ollut asuinrakennus.

Päärakennus on ollut alun perin kaksikerroksinen, mutta sitä on madallettu viimeistään 1800-luvun lopulla. 1860-luvulla rakennuksessa toimi Taipaleen kanavatyömaan sairaala, jota johti piirilääkäri Sannfrid Hällström. Esimerkiksi talvella 1868 kulkutauteihin kuoli 227 ihmistä, jotka haudattiin Varkausmäkeen.

Päärakennuksen asukkaista ei ole mitään tietoa ennen vuotta 1920, jolloin siihen asettui Ahlströmin maanviljelyspuolta 40 vuotta johtaneen agronomi Otto Mitterhusenin perhe, johon kuuluivat hänen lisäkseen puoliso Eva sekä lapset Heidi, Hans-Erik ja John, jotka muuttivat sukunimensä sittemmin Mainiemeksi.

Rakennuksessa asui myös heidän kotiapulaisensa Liinu Talvitie, joka asui välillä myös Kopolanniemellä. Hänen pojastaan Erkki talvitiestä tuli sittemmin Pitkälänniemen tilanhoitaja, ja hän asui perheineen päärakennuksessa, joka jaettiin 1967 kolmeksi asunnoksi.

Päärakennuksen pihan puolen portailta katsottuna oikealla on väentuvaksi kutsuttu pitkä rakennus, jossa asui tilan työntekijöitä. Asuntoina olivat hellahuoneet. 1920-luvulla tässä rakennuksessa asuivat ainakin Hyväriset, joilla oli poika Eino. 1930-luvun asukkaita olivat mm. Heikki ja Martta Kejonen joille syntyi Pitkälänniemessä ollessa tytär Sirkka, seppä Adolf Rossi jonka puolison nimi oli Hilda ja Pitkälänniemessä asuessa perheessä oli lapset Saara, Eljas, Viljo, Erkki ja Sinikka.

Kejoset ja Rossit muuttivat 1930-luvun lopussa Könönpellon nykyisen seurakuntatalon tienoilla olleeseen kolmen perheen asuinrakennukseen, missä asuivat myös Einar ja Aino Luostarinen sekä lapset Aune, Lyyli, Onni, Seija ja Pauli. Luostarisetkin olivat asuneet aiemmin Pitkälänniemellä.

Samaan aikaan Pitkälänniemellä asuivat myös Martti Kautto, jonka perheessä oli tytär Seija, Mattilan perhe jossa oli kaksi tytärtä, Martti ja Elisa Eronen, Uuno Tarvainen sekä karjapiikana työskennellyt Elsa Oinonen jolla tyttäret Elvi, Aune ja Liisa.

1940-50 -luvulla tässä rakennuksessa rannan puoleisessa päädyssä asui tilan karjakko Pekka Väänänen. Seuraavassa asunnossa asui Ida Sutinen poikansa Niilon kanssa. Heidän seinänaapureinaan asuivat pitkään Eino ja Sylvi Heiskanen ja lapset Olavi, Pirjo, Anna-Liisa ja Leena. Heiskaset asuivat välillä myös Kopolanniemellä, missä Eino Heiskanen toimi tilanhoitajana.

Heiskasista seuraavana asuivat Uuno ja Sirkka Eronen, joilla lapset Pauli, Pirkko ja Paula, seuraavana Otto Einar Koponen puolisonsa Hannan ja lasten Einon, Eilan ja Riston kanssa, heistä seuraavana Veikko ja Sirkka Lahtinen, joilla lapset Pirkko ja Arto ja päädyssä Veikko ja Aino Eronen, joilla lapset Seppo ja Raili.

Pihan toisella puolella asui rannan puoleisessa päädyssä tilanhoitaja perheineen. Asunnossa oli kolme huonetta ja keittiö. Tilanhoitajana toimi Aleksanteri Hirvonen, joka hoiti myös Kopolanniemen tilaa ja hänen jälkeensä poikansa agrologi Erkki Hirvonen. Hänen puolisonsa nimi oli Irja ja perheessä oli lapset Hillevi, Lulu ja Juha-Erkki. Rakennuksen päädyssä oli kaksi asuntoa, joissa asuivat pitkään aiemmin väentuvan puolella asuneet Mikko ja Enni Heikkinen ja pojat Lauri, Eero ja Rauno sekä Martti ja Vieno Natunen ja pojat Juhani ja Raimo, Toivo ja Vieno Kinnunen ja poika Leo sekä myöhemmin mm. Eino Heiskasen perhe.

Vuonna 1903 valmistunut navetta oli 76 lehmälle, jotka laidunsivat vielä sotavuosina nykyisen valtatie 23:n toisella puolella, Suursuolla asti. 1950-luvulla, kun navetta uusittiin, oli lehmiä vielä 54. Maitoa toimitettiin Ahlströmin työntekijöille. Maitokuskeina toimivat mm. Ville Eronen, Einar Koponen ja Toivo Kinnunen. Hevosia oli enimmillään 12 ja vielä 1950-luvullakin viitisen kappaletta. Niiden hoidosta vastasi Mikko Heikkinen.

Pihapiiriin kuului myös sauna, missä vielä sota-aikaan kylvettiin sekavuoroissa, mutta pian sen jälkeen kukin perhe vuorollaan. Rannassa oli kaksi venevajaa, jotka on sittemmin purettu.

Armi ja Hannu Nissinen ostivat tilan Ahlströmiltä keväällä 2002.

Warkauden Lehden toimitukseen tuotiin perusteellinen lista Pitkälänniemen työntekijöistä 1950-70 -luvuilla, mutta niin onnettomasti kävi, että tämä paperi katosi jäljettömiin ennen kuin tiedot ehdittiin purkaa tätä juttua varten. Olisiko ne mahdollista saada uudelleen, jos ei paperilla niin vaikkapa puhelimitse? Julkaistaan kahden viikon kuluttua lisätietoja Pitkälänniemestä.

Antti Aho

Tietoja ottavat vastaan tutkija Mari Immonen, Varkauden Museo Wredenkatu 5, 78200 Varkaus, puh. 040 522 2765 tai sähköpostitse mari.immonen@varkaus.fi sekä toimituspäällikkö Antti Aho, Warkauden Lehti Pirnankatu 4, 78200 Varkaus, puh (017) 7783 639 tai sähköpostitse antti.aho@ warkaudenlehti.fi

Lähetä artikkelin linkki: Sähköposti Facebook Delicious