Päivölä purettiin, kun saha tarvitsi tilaa

A A
7.9.2011 9:56
Kuva: Varkauden museo/Ekströmin kokoelma

Päivölä oli komea rakennus. Se jäi sahan varastoalueen alle. Tämä kuva on 1920-luvulta.

Kosulanniemestä tuntuu nyt tulevan mukavasti muistitietoa, kiitokset kaikille muistelijoille! Lisää yhteydenottoja toivotaan, sillä lisätieto ei tee pahaa.

Nyt otetaan tarkasteluun Päivölä, joka kuuluu jo purettuihin Kosulanniemen taloihin. Tämä suojelurakennus jäi tehdasalueen laajentumisen alle. Se sijaitsi nykyisen sahan kupeessa, Rantalankadulla, tenniskentän tuntumassa, tavallaan Toivolan takana.

Kysymys kuuluu perinteiseen tapaan: ketkä asuivat ja milloin? Kaikki mahdolliset tiedot otetaan mielenkiinnolla vastaan.

Viime kerralla esitelty Toivola valmistui Kosulanniemen ensimmäisten talojen joukossa 1915 arkkitehtiveljesten Valter ja Ivar Thomén suunnitelmien pohjalta. Aluksi se oli poikamiesinsinöörien asuntolana, asukkaana tuolloin mm. rakennusosaston pitkäaikainen johtaja Sven Björklund.

1920-luvulla rakennus oli muutettu jo kahdeksi asunnoksi. Molemmat ovat kahdessa kerroksessa. Tehtaiden puoleisessa asunnossa asui vuosina 1923-28 insinööri Kosti Niemisen perhe, johon kuuluivat puoliso Lilli ja lapset Lasse ja Ulla. Heidän muutettuaan Helsinkiin. Nieminen oli konepajan käyttöinsinööri ja siirtyi Suomen Autoteollisuus Oy:n teknilliseksi johtajaksi.

Niemisen jälkeen tähän asuntoon muutti paperitehtaan teknillinen johtaja Lennart Åberg puolisonsa Cajan kanssa. He asuivat Toivolassa aina vuoteen 1955. Åbergien aikaan pihassa oli häkki kesyille oraville.

Åbergien jälkeen asuntoon muutti metsänhoitaja Yrjö Haapasen perhe, Haapasen jälkeen metsänhoitaja Väinö Nikun perhe ja vuonna 1968 metsänhoitaja Arto Rinne perheineen.

Pohjoisen puoleisessa asunnossa asui 1920-luvulla insinööri Harry Olander puolisonsa Britan sekä lastensa Margaretan ja Erikin kanssa. He muuttivat 1930 Metsolaan. Tämän jälkeen vuoteen 1936 tässä asunnossa asuivat insinööri Thure Lehto, puoliso Ester ja poika Björn. Lehto oli sellun teknillinen johtaja ja muutti 1936 Mänttään G. A. Serlachius Oy:n sellutehtaan johtajaksi.

Lehtojen jälkeen tässä asunnossa asuivat insinööri Håkan Stolpe, puoliso Helga ja lapset Erik, Carita ja Gunnel. Stolpe tuli Läskelä Oy:n palveluksesta Sortavalan lähistöltä Lehdon seuraajaksi. Stolpet muuttivat myöhemmin Tapiola-rakennukseen. Heidän jälkeensä asukkaina oli kemisti-insinööri Nils Holmberg, puoliso Astrid ja lapset Maria, Martin ja Tor, kemisti-insinööri Kristian Leistén perheineen sekä 1960-luvulla Bertil ja Maija Såltin sekä lapset Harri ja Annukka.

Moneen kertaan vatvotusta venekuvasta vielä: kuvia vertailemalla paljastui, että kysymyksessä ei ole veturinkuljettaja Reino Kuokkasen keskimoottorivene Hai, jossa oli voimanlähteenä Ford Prefecktin kone.

Antaapahan asian hautua. Kokeillaan taas, kunhan seuraava kesä koittaa.

Antti Aho

Tietoja ottavat vastaan tutkija Mari Immonen, Varkauden Museo Wredenkatu 5, 78200 Varkaus, puh. 040-522 2765 tai sähköpostitse mari.immonen@varkaus.fi sekä toimituspäällikkö Antti Aho, Warkauden Lehti Pirnankatu 4, 78200 Varkaus, puh 017-7783 639 tai sähköpostitse antti.aho@ warkaudenlehti.fi