Päivärinteen ja Jokipellon tienoo kaipaa lisävalaistusta

13.1.2010 10:29 (Päivitetty 13.1.2010 10:29)
Kuva: Varkauden museo/ Ekströmin kokoelma

Tämä tiilimestari Hyvärisen mökki olikin Parsiusmäellä eikä suinkaan vanhalla tiilitehtaalla.

Antti Aho

Kun tuli tässä Jokipellon parakkeja kartoittaessa esille myös Huruslahden rannassa ollut vanha tiilitehdas, niin kopaistaan sitäkin aihepiiriä. Tiilitehtaan rakennukset ja toiminta ovat aika lailla historian hämärissä eikä siitä hirveästi ole kirjoitettu sen toiminnan kultakautenakaan, kun kyse ei silloinkaan ollut Wahlin ja Ahlströmin ydinliiketoiminnasta.

Joka tapauksessa sellainen on ollut ja sinne johti Tiilikuja Savontieltä Ala-Kankun hautausmaan sivuitse. Nyt kujaa on jäljellä nysä Savontieltä Satakunnankadulle, mutta silloin aikoinaan kuja jatkui rantaan asti, missä tiilitehtaan rakennukset olivat jossakin muodossa pystyssä vielä sotien jälkeen. Puhutaan siis AFT:n seulalevytehtaan ja Högfors Sahalan konepajan maastosta ja siitä rantaan päin.

Nyt julkaistavassa kuvassa pitäisi olla tiilitehtaan työnjohtajan August Hyvärisen mökki. Kuvaushetkestä on kulunut jokseenkin täysi vuosisata, jos ei vähän enemmänkin. Näyttääkö kenellekään tutulta? Osaisiko joku kertoa tiilitehtaan ympäristöstä ja asukkaista? Olisiko jollakulla kuvia?

Sitten parsitaan parin viikon takaista sekavanpuoleista selostusta Karjalan junasta ja Jokipellon parakeista. Nykyisessä Satakunnankatu 86:ssa on asunut vuodesta 1953 asti Kuismasen perhe. Kuismaset muuttivat Karjalan junaan Puurtilasta. Toivo ja Hilkka Kuismasella oli lapset Pertti, Marjo ja Pauli ja perheessä asui myös isoisä Elias Kuismanen.

Ahven-parakissa asuivat 1950-luvulla Sinikka ja Osmo Kosunen poikansa Sepon kanssa. Heidän muutettuaan Lengmaninkadulle muutti parakkiin Sinikka Kosusen äiti Katriina Mänty, jonka jälkeen parakissa asuivat Vuokko ja Henry Itkonen.

Parakissa Made II asui sotavuosina kolmen naisen porukka: Julia Loimu, Aino Pirhonen ja Hilkka Nyyssönen sekä jonkin aikaa tämän veli Juho Nyyssönen, josta tuli kolmikosta ensiksimainitun aviopuoliso. Parakin toisessa asunnossa asui samaan aikaan Niilo Maljanen perheineen. Jommassakummassa Made-parakissa, ehkä ykkösessä, asuivat 1940-luvun lopulla Aili ja Kaarlo Kaihevaara ja lapset Hilkka ja Kauko. Tämän jonon viimeisiä parakkeja oli sekin, jossa asui sähköosaston tuntikirjuri Uuno Markkanen puolisonsa Mirjan kanssa.

Jokipellon puolen parakit menivät jotenkin seuraavasti nykyisestä Kiertotien risteyksestä lukien jossakin vaiheessa 1950-lukua. Hautausmaan puolella ensimmäisessä asuivat Kosuset, seuraavassa Reinikaiset, sitten Väinö Ratisen perhe ja Lätit.

Tiilikujasta tehtaalle päin ensin Lappalaiset ja sitten Konttiset, sen jälkeen Hartikaiset ja Kankunharjusta muuttaneet Konstantin ja Anna Kokki ja seuraavassa Laamaset. Viimeisessä tällä puolella asui viime kerrallakin mainittu Pajusen perhe.

Huruslahden puoleisella sivulla asuivat Savonmäen päästä lukien Viljam ja Elma Hämäläisen perhe, jossa tuossa vaiheessa lapset Teuvo, Taisto, Timo, Terho, Toivo ja Tuomo, ja Lappalaiset, seuraavassa Rimpeläiset, sitten Mirja-parakissa Heinoset ja Tolvaset, jotka muuttivat tähän 22.12.1952 Taulumäeltä (viime jutusta jäi mainitsematta perheen kuopus Aulis). Heinosten tilalle muuttivat Tuoviset.

Seuraavassa parakissa asuivat Voutilaiset ja Kolarin vanha pariskunta. Seuraavassa viime jutussakin mainitut Peiposet, jotka muuttivat tähän Kankunharjusta, heidän naapureinaan Koikkalaiset joista jäi mainitsematta tytär Marja ja samassa parakissa heidän kanssaan Rissaset, ja viimeisessä tällä puolella Reijoset ja Mertaset.

Näin oli tilanne jonkin aikaa. Asukkaat vaihtuivat joissakin useaankin otteeseen. Parakkeja muutettiin kahden perheen asunnoista yhden perheen käyttöön ja lunastettiin Ahlströmiltä omaksi.

Yksi parakkirypäs, aiemmin mainittuja ilmeisesti vieläkin kevyempirakenteinen, oli jossakin nykyisen Juurikantien vaiheilla metsikössä. Tientapainen kulki sinne suunnilleen nykyisen Riittulanmäentien risteyksen paikkeilta viistosti kohti Jokipeltoa.

Nämä parakit olivat toispuoleisia, pulpettikattoisia, yksihuoneisia ja tykinalustoilla siirrettäviä. Lisäksi asutusryhmässä oli muita hieman suurempi erillinen keittiörakennus. Asukkaita olivat vuoden 1950 tienoilla ainakin Viljaset, Sairaset ja Jokipeltoon muuttaneet Moilaset.

Näissä maisemissa, Juurikansuoksi kutsutulla alueella, laidunsivat Kommilan tilan hevoset.