Lietolasta siirrytään Korpelaan

Lietola on Tehtaan koulun takana kuvan vasemmassa reunassa ja yhä pystyssä oleva Korpela siitä oikealle.

Tietoja ja muistoja asukkaista kaivataan kipeästi.

Lietolasta tuli tietoja kerralla niin hyvin ettei niiden perään tarvitse enää enemmälti huudella, vaan päästään järjestyksessä seuraavaan rakennukseen eli Korpelaan, joka on Ahlströmin työväenasunnoista suurimmasta päästä ja yhä pystyssä, vieläpä tämän kesän aikana uuden ulkomaalauksen saaneena.

Kysymys on taas se perinteinen: ketkä asuivat ja milloin, ja millaiset asunnot? Entisiä asukkaita luulisi olevan elossa vielä paljonkin. Kaikkia asiasta vähänkin tietäviä pyydetään ottamaan yhteyttä tämän ja ensi viikon aikana, jotta päästäisiin kahden viikon päästä jo seuraavaan rakennukseen, joka näillä näkymin on Ojala Savontien toisella puolella. Niittylöistäkin on kyselty, mutta ne käytiin tällä palstalla jo toukokuussa 2005.

Lietola sijaitsi siis Savontiellä yhä olemassa olevien Lepistö I:n ja Korpelan välissä. Mansardikattoinen rakennus valmistui 1926 ja purettiin 1986. Alakerrassa oli neljä huoneen ja keittiön asuntoa ja yläkerrassa kaksi huoneen ja keittiön sekä kaksi yhden huoneen asuntoa.

Taloon tehtiin remontti 1950-luvun lopulla. Huoneistoihin rakennettiin pienet tuulikaappimaiset eteiset ja erotettiin komerot sisävessoja varten, joita ei kuitenkaan koskaan tullut.

Alkuaikojen asukkaista on vähän tietoja, joten täydennyksiä otetaan vastaan. Kadun puolen parihuoneista Korpelan puoleisessa asui 1930-luvulla työnjohtaja Gunnar Elo perheineen, ja tähän asuntoon muuttivat Korpelasta 1938 sahalla remonttimiehenä työskennellyt Jalmari Hahtala, tuntikirjurina toiminut puolisonsa Helli sekä pojat Martti ja Taisto. Kuopus Allan syntyi perheen asuessa Lietolassa.

Kommilan puolen huoneistossa asui Reino ja Helvi Puttosen perhe, jossa tyttäret Anja ja Aila ja heidän jälkeensä asuntoon muutti porttivahti Johannes Kukkosen perhe, jossa oli kaksi poikaa ja tytär. Toinen pojista, Vilho Kukkonen, työskenteli palomiehenä.

Pihan puolella alakerrassa Kommilan päässä asuivat siirtolaisina Äyräpäästä Ahlströmin Pölläkkälän sahalta tulleet Tenhuset. Viljo Tenhunen oli veturinkuljettajana tehdasradalla ja ajoi ns. Pölläkkälän pässiä eli leveäraiteista Hanomag-höyrysäiliöveturia, joka tankattiin voima-asemalla. Tenhusella oli lapset Pekka ja Pirkko.

Kirkon puoleisessa pihan puolen asunnossa asuivat Jalmari Korhonen, puoliso Martta ja tyttäret Kaija ja Maija, ja heidän muutettuaan Koivulaan tähän asuntoon muuttivat Aaro ja Olga Lamberg ja lapset Ritva ja Martti. Kun Lambergit muuttivat perheenpään kuoltua Mäkelä I:een, tuli asuntoon lapseton Tavin pariskunta ja heidän jälkeensä Viktor Koposen perhe, jossa lapset Teuvo, Terho ja Helena.

Yläkerrassa Kommilan puoleisessa huoneistossa asui Viktor Korhonen, jolla oli poika Pekka. Korhoset muuttivat tästä Timolaan ja heidän jälkeensä samaisessa asunnossa asuivat Räsäset, joilla lapset Jussi ja Kadun puolella hellahuoneessa asui sähkömies Abel Salosen perhe, jossa puoliso Aino sekä pojat Valto ja Väinö. Toisessa hellahuoneessa asuivat mm. Alina Harakka, Immonen-niminen vanhempi rouva sekä Ida Hahtala, joka työskenteli mm. puuhiomolla ja ennen eläkkeelle jäämistään siivoojana paperitehtaalla.

Kirkonpuoleisessa huoneistossa asui ainakin Alarik Nykäsen perhe, jossa tyttäret Kerttu, Terttu ja Liisa. Yläkerran asukkaisiin kuuluu myös laivanpäällikkö Otto Kemiläinen, jonka puolison nimi oli Hilma ja perheessä oli lapset Reino ja Ines.

Aina jotain unohtuu: Lepistöjen asukkaista jäivät mainitsematta Karppiset, joilla lapset Väinö, Veikko, Liisa ja Elvi. Molemmat pojat kaatuivat jatkosodassa. Mainitsematta jäi myös konepajalla piirtäjänä työskennellyt Otto Vihavainen, puolisonsa Hanna ja tytär Pirjo. Vihavainen muistetaan painijana, joka perusti auto- ja musiikkiliikkeen. Myöskään Jarmo Kinnusta ei mainittu Kinnusten lapsia luetellessa.

Könöset, joilla oli kaksi poikaa ja tytär Elbe, asuivat ensin Koivulassa ja muuttivat Lepistö I:n yläkerrasta sotavuosina Mäkirinteeseen.

Kurosen perheen tietoihin oli livahtanut virhe. Tauno Kurosen puoliso oli Laina ja tytär Helena. Jutussa mainittu Hilja oli Taunon äiti ja Elma Taunon sisko. Myös Tauno Kurosen vanhemmat Hilja ja Otto olivat aikoinaan asuneet Lepistössä.

Kaarlo Maasilta asui Lepistössä Tyyne-vaimonsa kanssa. Heillä lapsia edellisessä jutussa mainitun Aunen lisäksi myös Leo, Lea ja Sirkka. Tytär Sirkka ja miehensä Pentti Miettinen asuivat myöhemmin tässä asunnossa. Savontien puolella seinänaapurina Tyrväiset, Toini oli rouvan nimi, mutta miehen nimi on pimennossa, lapsia Marja-Leena, Eeva-Liisa ja Matti.

Mäntylä II:stakin vielä: Kivennavalta siirtolaisina tulleiden Hukan veljesten nimet olivat Eino, Veikko, Erkki ja Pentti, äidin nimi oli Eevastiina, isä Juho oli kuollut evakkotaipaleella.

Tietoja ottavat vastaan tutkija Mari Immonen, Varkauden Museo Wredenkatu 5, 78200 Varkaus, puh. 040-522 2765 tai sähköpostitse mari.immonen@varkaus.fi sekä toimittaja Antti Aho, Warkauden Lehti Pirnankatu 4, 78200 Varkaus, puh 017-7783 639 tai sähköpostitse antti.aho@ warkaudenlehti.fi

Lähetä artikkelin linkki: Sähköposti Facebook Delicious