Kommilan navetasta Työnvoiman liiketaloon

Kuva: Varkauden museo/ Jäniksen kokoelma

Työnvoiman Kommilan liikerakennus on tässä vielä alkuperäisessä asussaan.

Osuusliikekin rakensi Kommilan tilan pelloille.

Pysytään Kommilan liepeillä. Puhutaan vielä siitä oikeasta Kommilasta. Nykyisen Savontien varteen nousi 1930-luvun alussa silloin suuri ja uudenaikainen liikerakennus.

Osuusliike Työnvoiman ratkaisua rakentaa tavarataloksi luonnehdittava rakennus Kommilaan, syrjään silloisen liike-elämän keskuksesta, pidettiin tuolloin omituisena, mutta pian piti taloa jo korottaa kerroksella.

Nyt kysytään, mitä kaikkea Työnvoiman talossa oli. Siis alakerran kaupan osastojako ja työntekijät, ravintola työntekijöineen ja samalla talon asukkaat. Kaikki kiinnostaa aina Työnvoiman toiminnan loppuun saakka.

Jatketaanpa Kommilan kartanosta ja sen vaiheista. Virheiltä ei koskaan vältytä näissä tarinoissa. Niinpä Lauri Oinaksen pojan nimi lipsahti väärin. Oinaksen pojat olivat siis Jaakko ja Erkki, perheessä asunut veljenpoika, joka kaatui talvisodassa, oli nimeltään Bror.

Pienimmässä asunnossa talon päässä asui jossakin vaiheessa tilan seppänä toiminut Väinö Halttunen perheineen. Asuiko joskus myös August Bertlin? Tarkempi tieto puuttuu.

Samaten puuttuu tarkempaa tietoa Itkosen perheen jälkivaiheista. Esikoispoika Väinö Itkonen muuttui jossakin vaiheessa äitinsä kuoleman ja Joh. Itkosen Perilliset Oy:n konkurssin jälkeen Varkaudesta, mutta minne? Liiketoiminta loppui 1930-luvun alussa.

Samoihin aikoihin näköpiiristä katoaa myös kuopuksen eli Martan ensimmäinen mies. Joulun 1924 aikoihin oli Warkauden Lehdessä neiti Martta Itkosen ja Kotkan Autokomppanian johtajan H. Campbellin kihlajaisilmoitus. Tarkoitetaanko autokomppanialla puolustusvoimien yksikköä vaiko autoliikettä? Pariskunnalla oli tytär Ria.

Martta Itkonen meni avioeron jälkeen 1930-luvun alussa naimisiin kemisti-insinööri Per Wasastjernan kanssa. Heidät muistaa moni varkautelainen. Kommilan Martta jäi mieliin sanavalmiina ja räiskyvänluontoisena ihmisenä.

Sitten Pehtoorintaloon, joka seisoo yhä Rantasalmentiellä, vähän vinottain muihin rakennuksiin nähden. Tämä on ainoa jäljellä oleva rakennus vanhasta Kommilan tilasta.

Itkosten aikaankin Kommilassa oli pehtoori, tilanhoitaja. Missä hän asui ja kuka oli? Tämä nykyinen pehtoorin talo rakennettiin 1925, kun tila oli siirtynyt A. Ahlström Oy:lle. Pehtooriksi nimettiin Kopolanniemen tilanhoitaja Martti Karikoski. Huittisissa syntynyt mies oli käynyt Elisenvaaran maanviljelyskoulun ja palvellut mm. John Askolinin Kankaan kartanossa Orimattilassa ja Strömfors Oy:n Kerkonkosken tilalla Rautalammilla.

Varkauteen Karikosket muuttivat 1924, ensin Kopolanniemeen ja siirtyivät sitten Kommilaan, mistä käsin Martti Karikoski vastasi molempien tilojen hoidosta. Kolmannella Ahlströmin tilalla eli Pitkälänniemessä oli tilanhoitajana Aleksanteri Hirvonen. Molemmat miehet työskentelivät agronomi Otto Mitterhusenin alaisuudessa.

Karikosken puolison nimi oli Siiri ja perheessä lapset Heikki, Martti, Kirsti, Erkki, Urpo ja Riitta. Karikosket asuivat rakennuksen korkeammassa osassa. Matalassa päädyssä oli väentupa ja asunto, jossa asui pitkään karjakkona toiminut Ida Korhonen poikansa Onnin eli Maito-Simon kanssa ja heidän jälkeensä Tauno Hietala aina niin pitkään kun tilalla oli toimintaa.

Martti Karikoski kuoli 1951. Tämän jälkeen ei pehtooria enää ollut ja lypsykarjakin keskitettiin Pitkälännimeen. Pehtoorin talosta lohkottiin neljä asuntoa Ahlströmin työntekijöille. Pitkäaikaisia asukkaita olivat mm. Johannes ja Hilja Homila poikiensa Kaukon ja Veli-Pekan kanssa. 1970-luvulla Pehtoorintalossa asuivat Leena, Pentti, Tarja ja Arto Vihanto.

Talo oli 1980-luvulla vähän aikaa tyhjillään ja kylmänä. Sitten se siirtyi kaupungin omistukseen ja kunnostettiin 1990-luvun puolella vuokra-asunnoiksi.

Pihapiirin kuului leikkimökki, joka on purettu. Sauna sijaitsi noin 50 metriä Komminselän suuntaan. Komminselän rannassa oli laituri ja pyykkitupa.

Pajarakennus oli purettu jo 1950-luvun puolelle tullessa. Samaten puinen tallirakennus. 52 lehmän kivinavetta piti merkittävän osan Ahlströmin työntekijöistä maidossa, mutta se siirtyi hevosten käyttöön, kun meijeritoiminta laajeni Varkaudessa. Kun lehmät lähtivät Pitkälänniemeen, jätettiin yhtiön vanha talli Päiviönsaarella tyhjilleen ja purettiin pian pois.

Ahlströmillä oli 1950-luvun puolella vielä parisenkymmentä työhevosta yhtiön eri osastojen tarpeisiin, ja Pitkälänniemen hevoset vielä lisäksi, mutta ne yksinomaan tilan käyttöön. Tauno Hietala oli viimeinen hevosmies. Muistissa on mm. Toivo Paananen, joka tyhjensi yhtiön lukuisten asuinrakennusten ulkohuussit ja ajoi hevospelillä Kommilan pelloille, näin vielä 1950-luvulla.

Hevosista luovuttiin vuonna 1960. Mainittakoon, että tallituvassa perustettiin 70 vuotta sitten Varkauden seudun hevosystäväinseura, jonka jäärata-ajojen aikaan tallin tiloihin majoitettiin muilta paikkakunnilta Huruslahdelle kilpailemaan tulleita hevosia.

Viljelyksessä oli tuolloin vielä 55 hehtaaria. Kauraa kasvoi jopa nykyisen sahan parkkipaikalla, Kosulanniemen asuinrakennusten, kirkon ja ruotsalaisen koulun välimaastossa. Kaukaisimmat peltotilkut olivat Timolan puolella. Tässä vaiheessa vanhan tilan maista oli lohkottu jo kymmeniä omakotitontteja ja osa muutettu tehdasalueeksi.

Suurta karjaa hoiti pitkään Leppävirran pappilassa ja Karlvikin kartanossa toiminut Vilho Sutinen. Työmiehiä olivat 1920-50 -luvulla edellämainittujen lisäksi Kalle Karhunen työnjohtajana sekä Ville Jämsén, Luttilan hautausmaan tuntumassa Kommilan tilan mökissä asunut Kusti Tuhkanen, Lauri Paananen, Einari Lahikainen, Väinö Väisänen, Otto Heimonen, Toivo Könönen, Niilo Laasanen ja Aimo Partanen. Navetassa työskenteli Elviira Teittinen. Varmasti oli kymmeniä muitakin.

Navetan kaupungin puoleisessa päädyssä oli huoneen ja keittiön asunto, jossa 1950-luvulla asuivat Hartikaiset. Sairaalan puolen päädyn ajoluiska oli suosittu liukumäki. Navetan suojelusta keskusteltiin 1970-luvun alussa ja sen tiloihin sijoiteltiin mm. museota ja ravintolaa, mutta rakennus purettiin 1974 uuden liikerakennuksen alta, missä nyt toimivat mm. K-lähikauppa Pirkka, Siwa ja Kommilan apteekki.

Antti Aho

Lähetä artikkelin linkki: Sähköposti Facebook Delicious