Kino-Savokin kuului Savontien katukuvaan

Kino-Savon talosta ei tähän hätään löytynyt julkisivukuvaa. Elokuvateatteri on vasemmassa laidassa. Kadun oikealla puolella näkyy Työnvoiman talo nykyasussaan.

Kino-Savon sali edusti uudempaa tyyliä kuin Maximin vastaava.

Ja Savontiellä pysytään. Hypätään tien toiselle puolelle ja palataan pikkuisen Kommilan tilan suuntaan. Elokuvateatteri Kino-Savo ei ennättänyt toimia neljääkymmentäkään vuotta, mutta moni sen muistaa. Nyt kartoitetaan elokuvateatterin historia ja elokuvateatterirakennuksen muut vaiheet.

Kuka muistaisi Kino-Savon tilajärjestelyt ja henkilökunnan? Mitä muuta teatterin toimintaan liittyy? Entä muut rakennuksessa toimineet liikkeet ja pesula Valko-Pesu? Oliko rakennuksessa myös asuntoja? Ketkä siinä asuivat?

Näitä tietoja puretaan kahden viikon päästä samoin kuin tietoja, joita tällä kerralla jäi kertomatta Työnvoiman talosta. Toivottavaa tietysti olisi, että jokainen vähänkin asioita muistava ottaisi aina heti kuvan julkaisemisen jälkeen yhteyttä eikä jäisi odottelemaan, mitä muut muistavat ja kertoisi omia muistojaan vasta sitten.

Osuusliike Työnvoima osti liiketontin Kommilasta 1929. Liiketaloa mielittiin Taulumäelle, mutta rakennuskiellon vuoksi hankkeesta luovuttiin. Päiviönsaarikin oli mielessä, mutta maanomistaja A. Ahlström Oy suhtautui asiaan nihkeästi. Tontti löytyi hieman syrjästä silloisilta liikenneväyliltä, sillä Savontietä ei oikeastaan tuolloin ollut. Maantie Kuopioon kulki vähän kauempaa.

Komea funkistyylinen kivirakennus valmistui alkuvuodesta 1930. Maaliskuussa avattiin sekatavara- ja rautaosasto, huhtikuussa ruokatavaraosasto ja kesäkuussa jalkine- ja vaateosasto sekä kahvila.

Kirkon puoleisessa päässä oli kenkä- ja vaatepuoli, keskellä sekatavara- ja rautakauppa ja Kommilan tilan puolen päädyssä liha- ja maito-osasto. Yläkerrassa oli kaksi ravintolaa, joista halvempi puoli Kommilan päädyssä ja parempi, valkoisin pöytäliinoin varustettu, kirkon puolen päädyssä.

Kangas- ja jalkinepuolen osastonhoitajana oli pitkään Helmi Oksanen ja myöhemmin Aili Tolonen. Myyjiä olivat vuosien varrella mm. Eeva Hassinen (myöh. Louhenperä), Lea Vänttinen (myöh. Karhu) ja myöhemmin Irma Silvast ja Maija Turtiainen.

Siirtomaatavarapuolella myymälänhoitajana oli Väinö Mörsky ja hänen jälkeensä Hilkka Rahunen (myöh. Parkkonen) apulaisina mm. Ritva Karvonen. Liisa Hyvärinen, Kaisa Kolari ja Veikko Tolonen sekä elintarvikepuolella ensiksi Yrjö Suomalainen apulaisinaan Vilma Markkanen ja Anna-Liisa Luostarinen ja heidän jälkeensä lihapuolella Aimo Karttusalo ja Esko Ropponen ja maitopuolella Aune Kotilainen ja Kaija Ikonen.

1960-luvun puolella elintarvikepuolella työskentelivät mm. Pertti Pihanurmi, Raimo Vesa, Keijo Vesa, Helena Kangas (pääosin lauantaisin kiireapulaisena), Jouko Hämäläinen, Aune Kotilainen (kassa), Lea Kortelainen, Maija-Liisa Turtiainen, Raili Hakulinen, Marja Tuura (kassa), Maire Johima. Anneli Kolari. Pirjo Kauttu ja Riitta Suhonen.

Toisen kerroksen ravintolan emäntiä olivat vuosien varrella Irja Pietikäinen, Paula Hynönen ja Helvi Määttä. Keittiössä työskentelivät mm. Essi Merta, Sylvi Kolehmainen ja Sirkka Ikonen. 1950-luvulta alkaen keittiö toimi myös Työnvoiman myymälöiden eineskeittiönä.

Tarjoilijoita olivat mm. Irma Rautio ja Liisa Huttunen, jonka puoliso Aulis Huttunen toimi iltaisin vahtimestarina. Häntä ennen samassa tehtävässä olivat mm. Pentti Massinen ja myöhemmin maalarimestarina toiminut Kauko Heiskanen.

Ravintolan parempi puoli oli suosittu kokoontumis- ja juhlatila. Savontien Työnvoima tunnettiin myös tanssiravintolana. 1960-luvun puolella kakkoskerrokseen sijoittui Kommilan sivukirjasto sekä kotitalousneuvonta-asema. Ravintolan ns. karvahattupuoli siirtyi katutasoon, missä se toimi aina 1980-luvulle. Alakerrassa toimi myös kemikalio, jota hoiti Maija-Liisa Miettinen.

Rakennusta korotettiin vuonna 1946. Kolmanteen kerrokseen tuli asuntoja sekä konttoritilaa. Aiemmin hallintoa oli hoidettu puurakennuksessa Työnvoiman tuotantolaitosten vieressä nykyisen Citymarketin liepeillä. Asukkaita olivat mm. Työnvoiman toimitusjohtaja Viljo Sievinen perheineen. Sievisen lapset olivat Pirkko, Pekka ja Kirsti. Sievisten asunto oli Kommilan tilan päädyssä. Kirkon puolen päässä asui jonkin aikaa apulaisjohtaja Matti Saastamoinen, puolisona Sally ja tyttäret Sirkka ja Pirkko.

Työnvoiman johtoporrasta ja hallintoa muutti Mikkelintielle 1953, kun uusi liikerakennus valmistui.

Saastamoisen asuntoon muuttivat Leunanmäeltä Hanhinevan talosta maanmittausinsinööri Vilho V. Kantanen, jonka puolison nimi oli Margit. Kantasen ensimmäisen avioliiton lapsia olivat Pertti ja Eila, toisesta avioliitosta Kantasella oli tytär Merja Marjut Helena Aune Katri Kantanen. Tässä asunnossa asui myöhemmin myymäläntarkastaja Erkki Nyyssönen, jonka perheeseen kuuluivat puoliso Anna-Liisa ja lapset Marjatta, Sirpa, Anneli, Markku, Harri ja Risto.

Talossa asui aiemmin myös myymäläntarkastaja Viljo Salokosken perhe sekä myymäläntarkastaja Aulis Antikainen poikiensa Eskon ja Osmon kanssa. Antikaisilla oli kotiapulaisena Aili Kemppainen. Muita asukkaita olivat ainakin Irja Pietikäinen, Ossi Jyrkiäinen, Mirjam ja Jouko Ollikainen, Aili ja Jaana Tolonen, Leena ja Hannu Ursin, Lyyli Malkki sekä Pertti ja Irja Malkki ja lapset Jarmo ja Pirjo. Muitakin asukkaita varmasti oli.

Pihan puolella oli pyykkitupa ja mankeli, joka oli seudun asukkaiden ahkerassa käytössä. Mankelivuoroja oli varattavissa arkipäivisin klo 8-22. Vuokra oli pitkään markan tunnilta. Alakerrassa oli myös sauna.

Talonmiehinä toimivat pitkään Taavetti ja Elma Julkunen, jotka myös asuivat rakennuksessa. Siivoojana oli pitkään Terttu Partanen. Sotavuosina pihalla oli myös sikala sekä kasvimaa ravintolan tarpeisiin.

Ja virheitä tuli viime juttuunkin. Ritva Karikosken (nyk. Virkki) etunimi oli lipsahtanut Riitaksi. Navetan päädyn asunnossa asuivat 1950-luvulla Hakkaraiset, vaikka jutussa nimi muistettiin Hartikaiseksi. Hakkaraisten pojan nimi oli Risto.

Kommilan pehtoorin talossa asui Karikoskien jälkeen myös Erkki Talvitien perhe. Talvitiet muuttivat Kommilaan Kopolanniemestä. Erkki Talvitie toimi Martti Karikosken jälkeen Kommilan tilanhoitajana ja muutti sitten vastaavaan tehtävään Pitkälänniemen tilalle.

Antti Aho

Lähetä artikkelin linkki: Sähköposti Facebook Delicious