Karjalan junaa ja Savontien meijeriä

Kuva: Varkauden museo/ Ekströmin kokoelma

Mistä tämä kuva on? Onko näistä parakeista yksikään pystyssä? Muistaako joku asukkaat?

Hypätään Savontieltä vähän sivummalle. Siirtolaisten ja rintamamiesten asuttaminen vaati suuria ponnistuksia 1940-luvulla. Varkaudessa asuntopulaa helpotettiin Ahlströmin parakeilla. Leunanmäen parakkikylä on tällä palstalla käsitelty. Nyt tarkasteluun otetaan Karjalan junaksi sanottu asuntoryhmittymä nykyisen Satakunnankadun varrella. Tästä on vielä jäänteitä olemassa.

Kuka osaisi hahmottaa, mistä kohti ohessa julkaistava kuva on otettu ja tunnistaisi parakit ja tietäisi niiden asukkaat? Nyt kaivataan tietoja koko Karjalan junasta, muistakin rakennuksista kuin kuvassa näkyvistä, ja asukkaista vuosien varrelta.

Savontien meijerirakennuksen tausta on Leppävirralla. Leppävirran Osuusmeijerin maidontuotannosta valtaosa meni varkautelaisten tarpeisiin ja osa maidontuottajista myi maitonsa suoraan Varkauteen, mikä pienensi meijerin liikevaihtoa. Meijerin osuuskuntakokous päätti tammikuussa 1939 siirtää koko meijerin toiminnan Varkauteen. Asiaa oli harkittu pitkään ja muuttopäätöksen kannalle käännyttiin, koska haluttiin laajentaa ja kasvattaa meijerin toimintaa.

Varkaudesta katsottiin useampia tontteja ja päädyttiin A. Ahlström Oy:n omistamaan 1 630 neliön tonttiin, josta tehtiin kauppakirja heinäkuussa 1939. Meijerirakennuksen suunnitelma tilattiin Bruno Laaksolta Hankkijan rakennusosastolta ja urakan sai varkautelainen rakennusmestari Esa Kolehmainen.

Meijeri valmistui kesäkuussa 1940 ja siihen muuttivat Leppävirralta myös meijerin johto ja konttorihenkilöstö. Maidonkäsittelytilojen lisäksi rakennuksessa oli liikesiipi, jota korotettiin vuoden 1950 remontin yhteydessä rakentamalla asuinhuoneistoja. Seuraavana vuonna rakennettiin uusi kannuvarasto, jota korotettiin 1956 ja samalla siirrettiin konttoritilat toiseen kerrokseen. Lisäksi vierestä ostettiin 1957 880 neliön lisätontti, jolle rakennettiin oma voimakeskus savupiippuineen. Alun perin höyryä tuotti Maatalous-Konepajan (MKT) 12 neliön tulipinnan tulitorvi-tuliputkikattila, joka oli meijerirakennuksen alakerrassa. Tähän kattilahuoneeseen laitettiin voimakeskuksen valmistuttua sauna. Uudessa voimakeskuksessa oli tamperelaisen K. F. Dunderbergin konepajan 50 neliön meijerikattila.

Meijerin nimi oli muuttunut 1944 Varkauden Seudun Osuusmeijeriksi (VSOM). Siihen liittyivät 1940-luvun lopulla Malkkilan ja Viljolahden meijerit, 1952 Joroisten Osuusmeijeri ja 1959 Jäppilän Osuusmeijeri.

Savontien meijeri kävi tiloiltaan pieneksi jo 1950-luvulla. 1963-64 valmistui uusi meijeri Taipaleeseen. Vanha muutettiin meijerin henkilöstön työsuhdeasunnoiksi ja katutasoon tuli liiketilaa.

Meijerin isännöitsijänä toimi neljä ensimmäistä Varkauden vuotta Kalle Toivanen, meijerikkönä Esteri Virmanen ja koneenhoitajina Kalle Rytkönen, Toivo Kuronen, Niilo Sutela, Jaakko Pylkkänen, Kauko Herranen ja Viljo Toivanen. Muista työntekijöistä näiltä 1940-luvun vuosilta muistetaan Julia Vornanen ja autonkuljettaja Arvi Patja.

1944 meijerin isännöitsijäksi muutti Juvalta Otto Kinnunen. Hänen puolisonsa Aino toimi konttoristina. Heillä oli lapset Aune, Erkki ja Pauli. Kinnuset asuivat meijerin yläkerrassa. Meijerirakennuksessa asui myös koneenhoitaja Antti Makkosen perhe. Makkosen puolison nimi oli Astrid ja perheessä oli tyttäret Tuija ja Marja-Leena.

Kinnunen toimi isännöitsijänä kuolemaansa vuoteen 1959 asti. Nimike oli tosin vaihtunut jo meijerinjohtajaksi. Häntä seurasi tehtävässä Osmo Huumonen. Näihin aikoihin tekniseksi johtajaksi tuli Olavi Muhonen ja ylimeijeristinä oli Oiva Poutiainen ja kuljetuspäällikkönä Paavo Laitinen. Konttorissa työskentelivät Aino Kinnunen, pääkirjanpitäjä Irja Järvinen, Oili Kauppinen, Sylvi Kurola ja kassanhoitaja Kaija Rajakangas. Tämän ajan työntekijöistä muistetaan myös Anja Immonen, Tuija Makkonen, Vieno Markkanen ja Sinikka Markkanen.

Voimestareina olivat Paavo Taivainen ja Osmo Kujamäki, meijeristinä Jaakko Jauhiainen ja meijeriköt Ester Markkanen, Aino Kinnunen, Elina Kämäräinen, Esteri Siimekselä, Elli Nyrönen, Tekla Koponen, Liisa Tervonen, Sisko Korhonen, Salme Taskinen (Pietikäinen), Pirkko Mikkonen (Koskinen) , Helena Räsänen (Pölönen), Saara Laitinen, Orvokki Voutilainen (Paananen), Maire Milanto (Ollikainen), Martta Ketola, Rauha Tirkkonen, Sohvi Aleksejeva, Aino Komulainen, Liisa Toivanen, Aino Nissinen ja Eila Koponen. Muutama mainituista toimi meijeriapulaisina. Antti Makkonen sai avukseen toiseksi koneenhoitajaksi Joroisten meijeristä Lauri Oksalan.

Kaatelijoina toimivat Lauri Lyytikäinen, Toivo Laakkonen, Esko Hyvärinen ja Hugo Puustinen, varastossa Aino Komulainen, Lempi Nieminen, Kirsti Hyvärinen, Helena Surkka, Hilkka Hautalampi, Ritva Hyvärinen, Aune Holopainen, Liisa Kujamäki ja Laina Pirhonen.

Autonkuljettajia olivat ainakin Hannes Holopainen, Eino Silmäri, Ensio Laulainen, Pentti Haikarainen, Pentti Luukkonen, Heikki Loponen, Sulo Milanto, Veikko Kankkunen, Raimo Särkkä, Olavi Taimirinne, Veikko Kauppinen, Reino Itkonen, Bruno Laitinen, Jaakko Kolari, Jouko Kolari, Eino Torvinen, Martti Paronen ja Eero Ryytty.

Meijeriautoja muisteli Otto Kinnusen poika, meijerialalla itsekin elämäntyönsä tehnyt Erkki Kinnunen seuraavasti: sotien päätyttyä oli ainoastaan yksi Sisu 1930-luvun loppuvuosilta. Ensimmäinen uudempi auto oli Fordson Thames vuosimallia.1946 ja seuraava oli samanlainen bulldog-ohjaamolla. Armeijan käytöstä vapautui Ford Sussex, teliauto mutta huonokuntoinen.

Ensimmäinen dieselauto oli Borgward vuosimallia 1952. Sitten ostettiin pari Sisua ja Leyland, joka oli suurin kaikista ja linja-auton alustalle rakennettu.

Siipiosassa toimi Savo-Karjalan Osuusteurastamon myymälä hoitajanaan Heikki Järvinen. Samaisessa huoneistossa toimi jonkin aikaa myös meijerin oma maitomyymälä. Rakennuksessa toimi hetken myös Pauli Heikkilän parturinliike ja alakerrassa Olavi Nikkisen johtama talouskaljatehdas ja myöhemmin Tapio Lipposen Puutarhatuote. Sairaalan puolen nurkkahuoneistossa toimi pitkään Kirsti Koposen päivittäistavaraliike.

Kun meijeri muutti Taipaleeseen, siipiosaan tuli Suomen Yhdyspankin (SYP) Savontien konttori. Hannu Räisäsen Kommilan parturi aloitti toimintansa tässä rakennuksessa ennen muuttoaan vastapäiseen taloon. Lisäksi alakerrassa toimi Panama-baari.

Rakennus siirtyi 1981 Jehovan todistajien Kuopion seurakunnan omistukseen ja heidän kokoustilansa oli takana olevassa siivessä. SYP:n konttorin tilalle tuli Baptistiseurakunnan kokoustilat ja sen jälkeen Rautakirjan R-kioski. Kampaamo Nana on toiminut talossa pitkään. 2000-luvulla varsinaisessa meijerirakennuksen liiketiloissa on toiminut Aarre-aitta niminen vanhantavaran liike. Nyt liiketiloissa toimivat Kalustetukku, Rautakirja ja Ompelimo Aune Korhonen. Rakennus on ollut tämän vuoden helmikuusta Birgit Pulkkisen omistuksessa.

Virheitä tuli Kino-Savo-juttuunkin: talo ei ollut kivirakenteinen vaan puurakenteinan ja rapattu, mainitut Huttuset eivät ole koskaan asuneet elokuvateatterirakennuksessa eikä Aulis Huttunen ollut koneenkäyttäjänä elokuvateatterissa, muissa töissä kylläkin. Sen sijaan koneenkäyttäjänä toimi viime kerralla mainittujen lisäksi Helge Tuomela.

Vielä täydennyksiä Työnvoimaan: ravintolan keittiössä työskentelivät sotavuosina Aino Järvinen, Sylvi Kolehmainen, Marjatta Niiranen, Kerttu Itkonen ja Hilkka Konttinen, tarjoilijoina Kerttu Nyberg, Ester Väänänen ja Kaarina Immonen sekä portsareina Kauko Heiskanen sekä sahalla työnjohtajana toiminut Otto Kolari.

Mirjam Merilehdon nimi oli viime jutussa väärin. Yrjö Suomalainen oli lihaosaston hoitaja. Maitopuolella työskentelivät myös Olga ja Anja Kinnunen. Kotiteollisuusasema tässä talossa oli kaupungin kotiteollisuuslautakunnan alainen neuvonta-asema. Työntekijöistä jäi mainitsematta Marjatta Palkeinen.

Lähetä artikkelin linkki: Sähköposti Facebook Delicious